Kun Suomen seuraavaa suuntaa ryhdytään rakentamaan Säätytalon käytäville tulevana suvena, osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Eikä hallituspohjalla ja ideologialla pidä olla merkitystä. Sinipuna, punamulta tai olkoon vaikka viherleppäkerttuhallitus, niin osaamisen kehittämisen ja Suomen osaamistason noston pitää olla tulevan hallituksen kärkihankkeita. Ne ovat kansakuntamme kohtalonkysymyksiä.

Taloustilanne on haastava. Se ei saa olla kuitenkaan syynä tulevan hallituksen osaamisen laiminlyönteihin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus on vain 39 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo on 48 prosenttia. Suomi siis laahaa edelleen.

Tällä hetkellä osaamisen kehittämiseen palkansaajalla ei ole juuri työkaluja. Lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle ei ole tullut tarvittavia vaihtoehtoja. Tilannetta ei myöskään helpota epätietoisuus tekoälyn suhteen. Monia huolettaa, riittääkö oma osaaminen tekoälyn kanssa ja miten pystyy kehittämään sitä työn ohessa.

Tuleva hallitus joutuu pohtimaan, miten suomalaiset saadaan mukaan tekoälyosaamiseen, varsinkin työpaikoilla, joilla tahti on kiivas ja kehityksen kulku on nopeaa. Lisäksi valtion virkamiesten ja puolueiden suusta on kuultu tekoälyn avulla säästettävän jopa miljardeja. Aika näyttää, mitä se sitten tarkoittaa. Mutta työpaikoilla jonkun pitää silti ohjata ja valvoa tekoälyn hyödyntämistä sekä käyttöä. Siihen tarvitaan osaamista.

Tulevan hallituksen on kiinnittävä huomio siihen, että jokainen pystyy jatkuvaan oppimiseen. Yhtenä täkynä tuleville ministereille on osaamisvähennys, jonka avulla voi vähentää verotuksessaan henkilökohtaisia osaamistasoa nostavia koulutuskustannuksia.

Akavalaisessa kentässä aiheesta on osaamista, ja yritämme parhaamme mukaan valistaa maamme päättäjiä, mikä merkitys osaamisella ja osaamistason nostolla on.

Toiveena ensi keväällä on, että tulevalla hallituksella riittää osaamista tärkeiden asioiden priorisoimiseksi. Osaamistason nosto ja osaamisen kehittämisen on oltava listan kärjessä.