Viime vuoden helmikuussa Anna Välimaa aloitti EU- ja tki-asioiden erityisasiantuntijana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenessa. Hän yllättyi ammattikorkeakoulujen ja yritysten alueellisen yhteistyön laajuudesta.

– Ennen kuin tulin ammattikorkeakoulukentälle, en täysin ymmärtänyt yhteistyön syvällisyyttä, Välimaa kertoo.

– Opiskelijat integroidaan yritysten pariin heti opintojen alusta asti, ja he luovat yhteyksiä alueellisiin työnantajiin esimerkiksi harjoitteluiden kautta.

Se helpottaa muun muassa vastavalmistuneiden työllistymistä.

Välimaa siirtyi Areneen asiantuntijan tehtävästä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta. Kun Arenen toiminnanjohtajan paikka avautui keväällä, hän haki sitä. Tehtävässä hän aloitti syyskuun alussa.

Korkeakouluvisio ja vaalit ensin

Välimaa nostaa työlistallaan tämän hetken tärkeimmiksi tehtäviksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 ja ensi kevään eduskuntavaalit.

Ensimmäistä Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi sekä opetus- ja kulttuuriministeriö konkretisoivat hyvässä yhteistyössä, mitä visio tarkoittaa käytännössä. Työ on vasta alussa.

– Vaalivaikuttamisessa tuomme esille ammattikorkeakoulujen maailmaa, kun taloudessa on riitettävä rahoitusta sekä soteen että kasvaviin puolustusmenoihin. Pitää puolustaa korkeakouluja ja niiden resursseja.

Välimaa muistuttaa, että vuosien varrella ammattikorkeakouluilta jatkuvasti on tiristetty yhä enemmän rahaa. Tästä huolimatta ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet koulutusvolyymiaan. Olennaisinta hänen mielestään on, että jatkossa perusrahoitus säilyy.

– Perusrahoituksen päällehän kaikki rakentuu: jotta voimme taata laadukasta koulutusta, siihen pitää olla perusrahoitus, toiminnanjohtaja sanoo.

– Lisäksi haluamme, että ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus tunnistetaan yhteiskunnassa paremmin, ja siihen allokoidaan enemmän rahaa.

Kolmikymppinen historia taustalla

Ammattikorkeakoulut viettävät tänä vuonna 30-vuotista olemassaoloaan. 1990-luvun alussa aloittivat ensimmäiset väliaikaiset oppilaitokset, ja vuonna 1996 ensimmäisten ammattikorkeakoulujen toiminta vakinaistettiin.

Välimaa nostaa yhdeksi amk-historian merkkipaaluksi nimenomaan järjestelmän vakiintumisen, mikä vastasi työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin sekä käytännön ja teorian yhdistämiseen.

– Silloin vasta-argumentit ammattikorkeakouluille olivat lähinnä sitä, että kuka tavalliset työt sitten tekee, Välimaa hymähtää.

Muina virstanpylväinä historian tuntema toiminnanjohtaja nostaa duaalimallin vakiintumisen, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perustamisen sekä lakisääteisen tki-tehtävän eli sillanrakentajan roolin soveltavassa tutkimuksessa tulon 2000-luvun alussa.

Tulevaisuuden varmistajan rooli

Välimaa näkee, että ammattikorkea- koulujen tärkeimmät vuodet ovat edessä; ammattikorkeakoulut ovat väyliä osaamiseen ja kasvuun.

– Työelämällä on entistä enemmän erilaisia tarpeita, ja ammattikorkeakouluilla on tarjota eri reittejä nuorille ja aikuisille sekä alaa vaihtaville että kansainvälisille opiskelijoille.

Alueellisuuden ymmärtäminen on tärkeää Suomen elinvoiman luomisessa.

– Jos saamme tehdä sitä, mihin ammattikorkeakoulut on luotu, se vahvistaa koko maata.

Toiveena lisää korkeakoulutettuja

Välimaa muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan toiveesta, että nuorista ikäluokista 60 prosenttia on korkeakoulutettuja. Jotta tähän päästään, lukion käyneiden lisäksi ammattioppilaitoksista suuremman osan täytyy siirtyä korkeakouluihin ja entistä nopeammin. He siirtyvät nimenomaan ammattikorkeakouluihin.

– Teemme juuri niitä asioita, mitä Suomi tarvitsee, Välimaa sanoo.

Viime vuosina on huomattu laajasti, että kaikilla toisen asteen läpikäyneistä ei ole riittäviä perustaitoja korkeakouluopintoihin.

Välimaa pohtii, että ennen opetusryhmässä saattoi olla yksi, jolla ei ollut riittävää osaamista; nyt niitä voi olla useita.

– Ammattikorkeakoulut toki kantavat vastuunsa, mutta kuuluuko niiden vastata perusvalmiuksista, toiminnanjohtaja kysyy.

– Niillä pitää olla lisää resursseja, jos niiden pitää opettaa perustaitoja.

Jatkuva pelko leikkauksista

Anna Välimaan mielestä ihannetilanteessa ammattikorkeakoulut saisivat tehdä sitä, mitä varten ne on perustettu: kouluttamaan laadukkaasti, uudistamaan työelämää ja tekemään tki-työtä.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ei välttämättä vieläkään tunnisteta ammattikorkeakoulujen tehtävää ja työtä tarpeeksi hyvin, varsinkin, jos itsellä ei ole kokemusta koulutusjärjestelmästä.

Sen tähden Välimaa kannustaa ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ja henkilöstöäkin kertomaan ja viestimään yhä vahvemmin, miten hienoa työtä ammattikorkeakoulut tekevät.

– Vaikka me itse tiedämme sen, koko Suomen pitää tietää sama.