Takaisin työelämään pääsemiseksi tarvitaan kuntoutusta, mutta sen saaminen voi pahimmillaan kestää vuosia. Tämä on traagista ihmisen itsensä kannalta ja hyvin kallista yhteiskunnalle.

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat suuret: laskentatavasta riippuen kolmesta jopa viiteen miljardiin euroon vuodessa. Kun väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee, ihmisten työkyvyttömyyttä kannattaa ehkäistä nykyistä paremmin.

– Voimme toimia tehokkaammin, jos hoito, etuudet ja kuntoutus sovitetaan paremmin yhteen. Järjestelmä saattaa nykyisellään jopa syrjäyttää ihmisiä työelämästä, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo.

Hän viittaa siihen, että sairastuneen polku terveydenhuollosta kuntoukseen on täynnä katkoksia. Ihminen saa sairastuttuaan sairauspäivärahaa. Jos sitä jatkuu pitkään, hän pyrkii ehkä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle.

Kuntoutustukea voi saada vain, jos on jo päässyt tutkimuksiin ja tarpeellisiin hoitoihin. Moni ei pääse, koska perusterveydenhoito on tukossa. Työeläkekuntoutusta taas ei voi saada, jos hoidot ovat olennaisesti kesken tai eivät ole edes alkaneet.

Lainsäädännön mukaan työeläkekuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hoidon mahdollisuudet on käytetty, jotta henkilön toimintakyvystä tiedetään tarpeeksi kuntoutuspäätöstä tehtäessä.

Varsinkin mielenterveysongelmista kärsivät nuoret putoavat helposti järjestelmien väliin.

Mielenterveysongelmat lisääntyvät

Veritas Eläkevakuutuksen ylilääkäri Hanna Elonheimon mukaan tällä hetkellä varsinkin psykiatristen diagnoosien nousu ykköseksi kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemuksissa haastaa järjestelmää.

– Meidän on mietittävä, onko kehitettävissä jotain uudentyyppisiä työeläkekuntoutuksen malleja, jotka tukevat paremmin psykiatrisista sairauksista toipuvien paluuta työelämään. Emme voi jatkossa todennäköisesti toimia vain pitkän aikaa käytössä olleiden mallien ja toimien varassa, hän pohtii.

Myös Telan Sinisalo nostaa korjaustarpeet esiin.

– Palvelujärjestelmä ei nykyisin toimi niin, että ihminen pääsee ammatilliseen kuntoutukseen oikeaan aikaan. Etuuksien ja palvelujen heikkoja kohtia pitää korjata. Esimerkiksi kuntoutuksen kriteereitä on tarkasteltava uudelleen, Sinisalo esittää.

Kriteerit ovat tiukentuneet

Kuntoutuksen kriteereihin ja niiden tiukkenemiseen viittaa myös Varman ylilääkäri Jan Schugk. Kuntoutuksen kriteerit tarkistettiin vuonna 2020. Sitä ennen työkyvyttömyyden uhkaa arvioitiin ammatillisesti eli suhteessa henkilön omaan ammattiin.

– Nyt painotetaan yleistä työkyvyttömyyttä, mikä tarkoittaa, että henkilö ei pysty mihinkään saatavilla olevaan työhön, Schugk sanoo.

– Se on osasyy siihen, että jopa puolet ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista hylätään. Näin käy varsinkin nuorempien ihmisten hakemuksille.

Työkyvyttömyyden uhkaa arvioitava

Ammatillisen kuntoutuksen saamisen edellytys on, että henkilö menettää todennäköisesti työkykynsä viiden vuoden kuluessa.

– Uhkan arviointi on prosessin avain. Toinen ratkaiseva asia on arvio siitä, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella estää työkyvyttömyyden toteutuminen, työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger selittää pääperiaatteita..

Schugkin mukaan työkyvyttömyyden uhkaa arvioitaessa olennaisimmat osat ovat hoitavan lääkärin lausunto sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

– Saamme tietoja myös henkilön työstä sekä koulutus- ja työhistoriasta. Tärkeä osa arviointia on henkilön oma kuvaus selviytymisestä työssään sekä siitä, millaista työtä hän pystyy ja mitä ei pysty tekemään, Schugk kuvaa.

Työkykyongelmiin kiinni aiemmin

Krügerin mielestä ihmisiä pitää pystyä tukemaan nykyistä varhaisemmin; jo silloin, kun sairaus ei ole vielä niin vaikea, että puhutaan jo työkyvyttömyyden uhasta.

– Yksi keino on työterveyshuollon varhaisen vaiheen työkokeilu, jota käytetään aivan liian vähän, Krüger huomauttaa.

Työeläkekuntoutuksen yleisin keino on työkokeilu omaan työhön, mitä voidaan tukea varhaisemmassa vaiheessa jopa työterveyshuollon päätöksellä.

– Ilmeisesti tarvitaan lisää koulutusta työhön paluun tukemisesta myös sotehenkilöstölle, jotta tieto mahdollisuuksista leviää, Elonheimo sanoo.

Jos työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät täyty, henkilön tilannetta voidaan tarkastella Kelan puolella. Silloin hän siirtyy toisen lainsäädännön piiriin ja saattaa olla oikeutettu Kelan ammatilliseen kuntoutukseen.