Aikaisemmassa elämässään Topi Leinonen oli jalkapalloilija, valmentaja ja lopulta seuran urheilutoimenjohtaja. Sitten hänestä alkoi tuntua, että jalkapallo oli käyty läpi ja uudet haasteet olivat vähissä. Leinonen päätti hypätä aivan toiselle alalle – kyberturvallisuuden maailmaan.

– Kaverien mielestä olen ollut aina vähän nörtti. Olen ollut kiinnostunut tietotekniikasta ja ohjelmoinutkin jotain pientä.

Nyt Leinonen opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi ja on erikoistunut kyberturvallisuuteen ja tietoverkkoihin. Hän työskentelee laitoksella myös opiskelija-assistenttina.

– Tosi mielenkiintoista on ollut. Kyberosaajille on koko ajan enemmän tarvetta, joten työnäkymät näyttävät lupaavilta. Tuntuu myös hyvältä auttaa ihmisiä: suojata heidän dataansa ja yksityisyyttään.

Tekoälyä kummallakin puolella

Koulutusvastaava Mikko Kiuru kertoo, että opinnoissa perehdytään muun muassa tietoverkkojen rakenteeseen sekä niiden vahvistamiseen ja suojaamiseen. Opiskelijoilta vaaditaan analyyttistä mieltä ja halua oppia koko ajan uutta. Tämä ei pääty siihen, kun käteen annetaan tutkintotodistus.

– Kyberturvallisuus on jatkuvaa kilpavarustelua. Rikolliset yrittävät koko ajan löytää verkosta uusia hyökkäysväyliä. Kyberturvaajat pyrkivät tilkitsemään aukkoja ja kehittämään uusia suojamekanismeja.

Kamppailussa hyödynnetään myös tekoälyä.

– Rikolliset etsivät tekoälyn avulla haavoittuvuuksia. Suojaajat käyttävät tekoälyä dataliikenteen analysointiin ja yrittävät löytää merkkejä hyökkäyksistä.

Hyökkääjiä ovat nykyään myös eräät valtiolliset toimijat, joita kiinnostaa muun muassa energiantuotannon tai vesihuollon kaltainen kriittinen infrastruktuuri.

Kyberturvallisuus kuuluu kaikille

Kiuru ja Leinonen huomauttavat, että kyberturvallisuuden varmistaminen ei ole tietenkään vain asiantuntijoiden vastuulla. Se kuuluu kaikille, insinööreillekin alasta riippumatta.

– Työpaikoilla, ainakin suurimmissa yrityksissä, suojajärjestelmät ja ohjeet ovat nykyisin jo hyvällä tasolla. Mutta oleellista on, että ohjeita myös noudatetaan, Kiuru sanoo.

– Asian pitäisi olla yhtä itsestään selvä kuin se, että rakennustyömaalla käytetään kypärää ja muita turvavälineitä.

Kyberturvallisuus voi vaarantua esimerkiksi silloin, jos työtekijä klikkaa hämäräperäistä linkkiä.

– Se voi pahimmillaan johtaa kiristyshaittaohjelman leviämiseen yrityksen verkossa ja toiminnan keskeyttämiseen.

Nykyään työnantajat pyrkivät myös lisäämään työntekijöidensä valveutuneisuutta. Ne voivat lähettää itse aidon oloisia simuloituja huijaussähköposteja, jotta riskejä opitaan tunnistamaan.

Kodinkoneesta hyökkääjäksi

Kyberturvallisuutta ei saisi unohtaa vapaa-aikanakaan.

– Rikolliset pyrkivät usein luomaan kiireen tunnun, jotta ihmiset tekisivät jotain harkitsematonta. Aina, kun saa esimerkiksi tekstiviestin tai sähköpostin, jossa edellytetään nopeita toimia, kannattaa miettiä, mistä on kyse, Kiuru vinkkaa.

Riskejä voi sisältyä myös viattomalta tuntuviin kodinkoneisiin, jos ne on kytketty verkkoon.

– Huonosti suojattuja kodin älylaitteita saatetaan valjastaa osallisiksi laajoihin palvelunestohyökkäyksiin, Kiuru kertoo.

– Kannattaa huolehtia vähintäänkin siitä, että muuttaa laitteiden tehdasasetuksissa olevat valmiit salasanat. Eri laitteissa pitää olla eri salasanat eikä tosiaankaan niitä helppoja ja yleisiä, Leinonen lisää.

Hakkerit ovat tunkeutuneet jopa itkuhälyttimiin ja käyttäneet niitä salakatseluun tai häirintään.

Harjoittelupaikkoja kaivataan lisää

Leinonen ei ole erikoistumisalan ainoa alanvaihtaja. Kyberturvallisuusopiskelijoiden joukossa on muun muassa entinen artesaani, sisustussuunnittelija sekä useampikin sote-alan ammattilainen.

Laitokselta jo valmistuneet ovat löytäneet työpaikkoja muun muassa yritysten kyberturva-asiantuntijoina sekä tietoverkkojen valvontaa tekevistä yrityksistä.

Koulutuksessa haasteena on ollut opiskelujen aikaisten harjoittelupaikkojen löytäminen. Yritykset saattavat esimerkiksi miettiä, voivatko ne päästää opiskelijoita sensitiivisten tietojensa äärelle. Niille on tarjottu vaihtoehdoksi rajatumpia projektiluontoisia harjoittelutöitä.

Topi Leinonen on perustamassa yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa omaa yritystä saadakseen työkokemusta ja tarjotakseen myöhemmin harjoittelupaikkoja myös muille.