Neuvottelujärjestö YTN haluaa, että houkuttelukiellot joko kielletään kokonaan tai ne rinnastetaan lainsäädännössä suoraan kilpailukieltoihin.

– Houkuttelukielto on viime vuosina yleistynyt ylempien toimihenkilöiden työsopimuksissa huomattavan paljon, kertoo YTN:n lakiryhmän puheenjohtaja Jan Degerlund.

Ilmiö on havaittu jäsenten yhteydenotoista ja kyselyistä YTN-liitoille.

– Muutos tapahtui sen jälkeen, kun kilpailukiellosta säädettiin laissa korvausvelvoite työnantajalle vuonna 2022. Nyt houkuttelukielto kirjataan noin joka toiseen ylempien työsopimukseen.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteensa päätyttyä yritykseen, jota voidaan pitää edellisen työnantajan kilpailijana.

Tuntematon käsite laissa

Suomen laki ei kuitenkaan tunne houkuttelukielto-käsitettä. Degerlundin mukaan työsopimuksissa esiintyy yleensä kahdenlaisia houkuttelukieltoja.

– Ensinnäkin sellaisia, jotka kieltävät työpaikan vaihdon jälkeen houkuttelemasta entisiä kollegoja uuden työnantajan palvelukseen, hän kuvaa.

– Lisäksi sellaisia, jotka kieltävät houkuttelemasta tai edes lähestymästä vanhan työnantajan asiakkaita. Joskus sinne on jopa kirjattu, ettei saa lähestyä potentiaalisia asiakkaita.

Houkuttelukiellon kestoksi työsopimuksessa kirjataan useimmiten kuusi kuukautta, joskus kaksitoista.

Houkuttelukielto rajoittaa

Korkeasti koulutetun asiantuntijan näkökulmasta houkuttelukielto saattaa olla suuri toimintavapauden rajoitus, varsinkin jos kielto on työsopimuksessa määritelty laajasti.

Erityisesti myynti- ja markkinointityössä se aiheuttaa hankalia tilanteita, koska Suomessa piirit ovat monella alalla pienet.

– Jos perustaa oman yrityksen, niin asiakkaiden houkuttelukielto voi olla olennainen este liiketoiminnan käynnistämiselle. Siitä seuraa usein hyvin samankaltaisia rajoitteita kuin kilpailukieltosopimuksesta.

Juridiselta kannalta on lisäksi epäselvää, mikä pitää katsoa asiakkaiden houkutteluksi.

– Itse ajattelen, että houkuttelu on proaktiivista toimintaa. Eli pitää lähestyä itse asiakkaita, ei toisinpäin, Degerlund sanoo.

– Mutta Suomessa ei vielä taida olla korkeimmassa oikeudessa punnittua ennakkotapausta.

Kilpailu on korvattu houkuttelulla

Kilpailukiellosta säädettiin neljä vuotta sitten työnantajalle korvausvelvoite. Työsopimuslakiin tehty muutos pakotti Degerlundin mukaan työnantajia karsimaan työsopimuksista pois perusteettomia kilpailukieltoja.

Nyt lainsäätäjältä tarvitaan toimia, jotka estävät yrityksiä käyttämästä houkuttelukieltoa kilpailukiellon tavoin.

YTN vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Tukea YTN:n toiveille lakimuutoksesta antaa osaltaan Itä-Suomen hovioikeuden keväinen ratkaisu.

Ratkaiussa katsottiin, että houkuttelukielto oli tosiasiassa ollut työsopimuslain mukainen kilpailukielto. Se oli kaventanut työntekijän mahdollisuuksia toimia työsuhteen päättymisen jälkeen samalla alalla kuin hänen vanha työnantajansa.