Hollannissa ammattikorkeakoulujen roolia soveltavassa tutkimuksessa ei tarvitse perustella. Se tunnistetaan luontevaksi osaksi alueellista innovaatiotoimintaa. Suomalaiselle moni muu asia tuntui tutulta, mutta juuri tässä suhtautumisessa oli maiden merkittävin ero.

Suomalaisten vierailun aikana kuultiin useaan otteeseen ilmaus good will, kun keskusteltiin ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Hollannissa soveltavalta tutkimukselta odotetaan nopeita ratkaisuja yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin sekä alueiden elinvoiman tukemista.

Merkittävää, ja Suomen kulttuurista eroavaa on se, että ammattikorkeakoulujen rooli kokonaisuudessa tunnistetaan luontevasti.

Leidenin Bio Science Parkissa odotukset näkyivät käytännössä. Alueella ammattikorkeakoulu, muut tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja julkiset toimijat työskentelevät saman ekosysteemin osina.

Ammattikorkeakoulun tehtävä ei rajoitu osaajien kouluttamiseen, vaan se osallistuu tutkimukseen, yritysten kehittämiseen ja uusien ratkaisujen viemiseen käytäntöön.

Hollannissa perusrahoitus toimii

Hollannissa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa rahoitetaan Suomea enemmän perusrahoituksella. Suomessa ammattikorkeakoulut hakevat suuremman osan rahoituksesta hankerahoituksena.

Hollannissakaan resurssit eivät täysin vastaa soveltavaan tutkimukseen kohdistuvia odotuksia, mutta perusrahoitus antaa toiminnalle jatkuvuutta.

Hyvä tahto ei takaa riittäviä resursseja, mutta se kertoo, kenet yhteiskunnassa tunnistetaan soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden tekijäksi.

Suomessakin korkeakouluilta odotetaan tutkimusta, joka tuottaa käytännön ratkaisuja sekä tiivistä yritysyhteistyötä.

Julkisessa keskustelussa odotukset kohdistuvat kuitenkin usein yliopistoihin, vaikka työelämää palveleva soveltava tutkimus on nimenomaan ammattikorkeakoulujen tehtävä.

Ammattikorkeakoulut osa ketjua

Ero Suomeen ei siis ole siinä, etteivätkö suomalaiset ammattikorkeakoulut tekisi soveltavaa tutkimusta ja yhteistyötä yritysten kanssa. Ero on siinä, kuinka luontevasti ne nähdään yritysten, julkisten toimijoiden ja yliopistojen rinnalla tutkimuksen tekijöinä ja uusien ratkaisujen kehittäjinä.

Hollannin-matkan kiinnostavin oppi on tapa nähdä ammattikorkeakoulut osana tutkimusta ja aluekehitystä.

Havainnot syntyivät Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja Akavan opintomatkalla Alankomaissa.

Matkan aikana vierailijat tutustuivat ammattikorkeakoulujen soveltavaan tutkimukseen sekä Leidenin Bio Science Parkiin.