Syyskuussa Helsingissä Insinööriliiton yhteistyöpäiville kokoontui lähemmäs sata liiton henkilöstöedustajaa ja jäsenjärjestöjen edustajaa. Mukana oli myös työsuojeluvaltuutettu Mirja Ruohomaa Pirkanmaalta.

Ohjelmassa oli muun muassa ulkopuolisia luennoitsijoita, joiden aiheina oli johtaminen ja painostusvalmiuden nosto. Tilaisuuteen osallistujat arvostivat erityisesti ohjelman lisäksi mahdollisuutta verkostoitua eri puolelta maata tulevien kollegoiden kanssa.

Myös Ruohomaa on tyytyväinen mahdollisuuteen verkostoitua ja saada vertaistukea monenlaisista taustoista tulevilta insinööreiltä.

– Olen saanut hyviä vinkkejä, hän kehuu.

Opiskelijasta asiantuntijaksi

Ruohomaa työskentelee projekti-insinöörinä sähköajoneuvojen latausoperaattori Plugit Oy:ssä Pirkanmaalla. Hän aloitti työt yrityksessä jo opiskeluaikana vuonna 2023.

Työsuojeluvaltuutetun pesti alkoi viime helmikuussa. Häntä kysyttiin ehdolle työsuojeluvaaliin, mutta alkuun hän suhtautui asiaan hieman epäillen.

– En tiennyt tehtävästä kovinkaan paljon, mutta sitten selvitin asiaa, ja lähdin ehdokkaaksi.

Ehdokkaina työsuojeluvaltuutetuiksi oli puolisenkymmentä henkilöä, ja Ruohomaa voitti vaalin. Hän on ehtinyt käydä valinnan jälkeen työsuojeluvaltuutetun peruskurssin, ja haussa on koko ajan lisätietoa.

Vuosikymmen kaupan alalla

Ruohomaa on alanvaihtaja: taustalla on edellisen ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen yli 10 vuotta erilaisissa tehtävissä kaupan alalla.

– Aiemmin minulla ei ole ollut edunvalvonnallisia tehtäviä.

Kun Ruohomaan insinööriopinnot koronan jälkeen alkoivat Hämeen ammattikorkeakoulussa Valkeakoskella, opiskelijatoiminta oli kuihtunut etäopintojen vuoksi. Hän kertoo, että viiden henkilön porukka ryhtyi aktivoimaan toimintaa, joka käynnistyikin hyvin.

Samoihin aikoihin alkoi uudelleen aktiivinen yhteistyö Valkeakosken Insinöörien kanssa. Viimeisenä opiskeluvuotenaan Ruohomaa aloitti järjestön hallituksen jäsenenä.

Tällä hetkellä Ruohomaa toimii Valkeakosken Insinöörien hallituksen opiskelijatoiminnan vastaavana; onhan hän hallituksen jäsenistä viimeksi opiskellut.

Sadan hengen joukossa eri riskejä

Plugitilla on noin sata työntekijää toimistossa, tuotannossa ja varastossa. Kaikissa niissä on erilaisia riskitekijöitä kuten ergonomiaan, psykososiaaliseen ja sähköturvallisuuteen liittyviä.

Riskien arviointia tehdään yrityksessä osana työsuojelutoimikunnan toimintaohjelmaa ja yhdessä työntekijöiden kanssa, mutta myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa esimerkiksi työpaikkaselvitysten kautta.

Ruohomaa näkee roolinsa olevan viestinviejänä henkilöstön ja yrityksen välissä. Hän korostaa uusien työntekijöiden perehdyttämistä ja koko henkilöstön koulutusta esimerkiksi ensiavussa. Sähkötyössä on oltava sopivat laitteet, jotta työnteko on turvallista.

– Valmiudet turvalliseen tekemiseen on oltava hyvät.

Vertaistukea kokeneemmilta

Mirja Ruohomaa kiittelee tukea, jota hän on saanut niin omassa valkeakoskelaisten järjestössä mukana olevilta kuin yrityksen edelliseltä työsuojeluvaltuutetulta, joka yhä työskentelee firmassa.

– Olen saanut vinkkejä, etukäteistietoa ja ehdotuksia tarkistettavista asioista.

Yrityksessä on käyty muutosneuvottelut Ruohomaan kaudella. Insinööriliiton asiantuntijan avulla työntekijöille järjestettiin muutosneuvotteluinfo, jossa asiantuntija kävi läpi muutosneuvotteluissa huomioitavia seikkoja.

– Infosta saatiin henkilöstölle vastauksia moniin mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin, Ruohomaa kiittelee.

– Yllätyin kysymysten määrästä, ja neuvottelujen jälkeen olen jatkanut aktiivisesti viestintää, työsuojeluvaltuutettu kertoo.

– Minulle vahvistui, että olen oikealla tiellä. Tein sen, minkä voin tehdä toisten eteen.

Viestintä häivyttää pelkoja

Henkilöstöedustajana Ruohomaa pyrkii parantamaan viestintää. Hän haluaa olla helposti lähestyttävä työsuojeluvaltuutettu.

– Roolini ei vain pakollinen, koska yrityksessä pitää olla työsuojeluvaltuutettu, Toivon antavani kollegoille tukea laidasta laitaan.

Hän odottaa henkilöstöltä yhteydenottoja ja kysymyksiä myös muutosneuvotteluiden ulkopuolella.

– Henkilöstöedustajana voin viedä asioita eteenpäin esimerkiksi yhteistoimintalain mukaisiin jatkuvan vuoropuhelun tapaamisiin yrityksen johdon kanssa, Ruohomaa muistuttaa.