BITTIKATTAUS
Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa?
Insinööriliitto kokoaa kevään 2027 eduskuntavaaleissa ehdokkaana olevat jäsenensä jälleen yhteiselle nettisivulle, joka julkaistaan hyvissä ajoin ennen vaaleja. Liitto toivoo saavansa tiedon jäsenen ehdokkuudesta viimeistään 31. tammikuuta.
Sivua varten liitto tarvitsee ehdokkailta joitakin ehdokkuuteen liittyviä perustietoja, kuten vaalipiirin ja puolueen sekä ehdokkaan vaalisivun tai vastaavan www-osoitteen. Sivulla esitellään myös valokuva ehdokkaasta.
Kun oma ehdokkuuteesi on varmistunut ja sinulla on vaalisivu sekä valokuva valmiina, ilmoita ehdokkuudestasi ilry.fi/ilmoita-ehdokkuudestasi. Täytä lomake ja laita mukaan myös sähköpostiosoitteesi sekä puhelinnumerosi mahdollisia yhteydenottoja varten.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on 7.–13.4.2027. Varsinainen vaalipäivä on 18. huhtikuuta. Ehdokaslistat on jätettävä vaalipiirin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää eli maaliskuun alkupuolella.
Insinööriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan vaaleihin ehdokkaana sekä myös muilla tavoin.
■ Lue lisää: ilry.fi/eduskuntavaalit
26 %
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan 25,5 prosenttia insinööreistä työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Jos saat lukijatutkimuskyselyn, vastaathan siihen.Avulias aviisi vai jumittunut julkaisu
Insinööriliiton julkaiseman Insinööri-lehden lukijoilta kysytään säännöllisin väliajoin näkemyksiä lehdestä. Nyt on jälleen lukijatutkimuksen aika, kun edellisestä kyselystä on kulunut kolme vuotta.
Kyselytutkimuksessa selvitetään muun muassa lukutottumuksia, tiedontarpeen saatavuutta, aihepiirien kiinnostavuutta sekä tuoreimman eli juuri käsissä olevan Insinööri-lehden sisältöä.
Lehden toimitukselle tutkimustulokset ovat tärkein kanava saada tietoa lukijoidensa kantoja ja toiveita lehdestä. Niiden perusteella lehteä kehitetään lukijoiden toivomaan suuntaan. Lukijatutkimuksen tuloksia esitellään joulukuussa ilmestyvässä lehdessä.
Ensi viikolla lukijatutkimuksen kysymykset lähetetään tuhansille Insinööriliitto-yhteisön jäsenille. Jos kuulut tähän noin 7 800 jäsenen otantaan, ilmaise näkemyksesi.
Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 500 euron GoGift-lahjakortti, jolla voi tehdä ostoksia yli sadassa liikkeessä ja joka on voimassa noin kaksi vuotta. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Tutkimuksen tekee Focus Master Oy.
Mobiilipeli innosti pyöräilijöitä kartoittamaan Rovaniemen pyöräilyverkoston kunnon.Pyöräteiden vauriot kartoitettiin mobiilipelillä
Rovaniemen kaupunki korjasi pyöräteiden vauriot hyödyntämällä Crowdsorsa-mobiilipelillä kerättyjä tietoja vauriokohdista.
Kaupunkilaiset kartoittivat pelin avulla 200 kilometriä pyöräteitä viidessä päivässä. Kerätyn videoaineiston avulla kaupunki sai nopeasti kuvan pyöräteiden kunnosta ja löysi pyöräilijöille vaaralliset kohdat. Pyöräteiden vaarallisia halkeamia paikattiin moninkertainen määrä aikaisempiin vuosiin nähden.
Kartoitukseen osallistui 39 pyöräilevää kaupunkilaista, jotka kuvasivat pyöräteitä älypuhelimillaan ja keräsivät samalla pelikartalle sijoitettuja rahanarvoisia virtuaalihedelmiä.
Kartoitus eteni vauhdilla: jo ensimmäisen tunnin aikana noin 60 prosenttia 200 kilometrin pyörätieverkostosta oli kuvattu. Sateinen sää hidasti kuvaamista hieman, sillä tien pintoja voidaan kuvata vain kuivalla säällä. Koko verkosto saatiin kuitenkin kartoitettua viidessä päivässä.
Osallistujille jaettiin 735 euron palkkiopotti. Suurimman summan kerännyt pyöräilijä ansaitsi 94,70 euroa.
Kerätyn videoaineiston perusteella korjausta vaativat kohdat löydettiin nopeasti eikä kaupungin kunnossapidon henkilöstön tarvinnut kiertää pyörätieverkostoa.
KUVA: Crowdsorsa
Hämeen ammattikorkeakoulu palkittiin
Suomen Nuorkauppakamarien järjestämä International Employer of the Year 2026 -kilpailu nosti esiin suomalaisia työnantajia, jotka tekevät kansainvälisten osaajien rekrytoinnista ja sitouttamisesta konkreettista arjen työtä.
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on julkisten organisaatioiden sarjan voittaja. HAMK työllistää seitsemällä kampuksella Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla yli 800 henkilöä, joista noin kymmenes on kansainvälisiä osaajia.
Kilpailun tuomaristo vakuuttui HAMKin tavoitteellisesta työstä kansainvälisen henkilöstön määrän kasvattamiseksi sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. HAMKissa kansainvälistä työyhteisöä tuetaan muun muassa kaksikielisellä viestinnällä, työajalla mahdollistetulla suomen kielen opetuksella ja kielikaveritoiminnalla.
Tuomaristo näkee HAMKin suunnannäyttäjänä kansainvälisen ja osallistavan työyhteisön rakentamisessa.
Muut tämän vuoden voittajat ovat Pretech Oy ja Vahterus Oy. Voittajia yhdistävät kansainvälisten osaajien perehdyttämisen, työyhteisöön kiinnittymisen ja urakehitystä tukeminen osana organisaation arkea.
Komissio haluaa vahvistaa työvoiman liikkuvuutta
Euroopan komissio esittää uutta reilun työvoiman liikkuvuuden pakettia, jonka tavoitteena on helpottaa työntekijöiden siirtymistä EU-maasta toiseen ja samalla vahvistaa työntekijöiden oikeuksien valvontaa.
Kyseessä on laaja lainsäädäntökokonaisuus, joka sisältää viisi sosiaaliturvaa, ammattipätevyyksien siirrettävyyttä ja tunnustamista, Euroopan työviranomaista ELA:a sekä EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden pätevyyksiä koskevaa ehdotusta.
Komissio ehdottaa ELA:n toimivallan laajentamista ja uusia välineitä EU:n työvoiman liikkuvuutta koskevien sääntöjen valvontaan. Lisäksi sovittelumenettelyä rajat ylittävissä kiistoissa halutaan nopeuttaa.
Komissio ehdottaa ELA:n tehtäväksi myös kolmansien maiden kansalaisten työelämässä kohtaamien väärinkäytösten ja laittoman työn torjuntaa.
Ehdotuksessa ELA:n vahvistaminen perustuu muun muassa parempaan tiedonsaantiin ja riskiperusteiseen valvontaan.
Komission aiemmassa työssä on korostettu työviranomaisen mahdollisuuksia tukea yhteisiä tarkastuksia, työehtojen valvontaa ja rajat ylittävien väärinkäytösten tunnistamista.
Suomalaisten työkyky on vahvistunut
Suomalaiset kokevat työkykynsä hieman aiempaa paremmaksi. Viime kesänä työssäkäyvistä suomalaisista 43 prosenttia piti työkykyään erinomaisena, kun vuotta aiemmin näin koki 39 prosenttia.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa raportoidaan ensimmäistä kertaa erikseen myös työkyvyn viittä eri osa-aluetta. Tutkimuksessa kysyttiin, miten hyvin vastaajat pystyvät vastaamaan työnsä fyysisiin, kognitiivisiin, sosiaalisiin, emotionaalisiin ja osaamiseen liittyviin vaatimuksiin.
Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä: 67 prosenttia pystyi vastaamaan täysin työnsä fyysisiin vaatimuksiin, joita ovat esimerkiksi seisominen tai tavaroiden nostelu.
Heikoimmalla tasolla oli emotionaalinen työkyky eli tunteisiin liittyviin vaatimuksiin vastaaminen, kuten muiden ihmisten tunteiden kohtaaminen ja käsittely.
– Työkyky on moniulotteisempi asia kuin moni tulee ajatelleeksi. Ihminen voi olla täysin työkykyinen yhdellä osa-alueella, vaikka tarvitsisi tukea toisen osa-alueen vahvistamiseksi, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen.
– Lisäksi eri työtehtävissä korostuvat erilaiset työn vaatimukset. Tämän tiedon valossa työtehtäviä voisi pyrkiä muokkaamaan tarpeen mukaan ja mahdollistaa työ- uran jatkuminen.
Syyskuussa Helsingissä kokoontui Insinööriliiton jäsenjärjestöjen aktiiveja ja henkilöstöedustajia. Yhdessä pohdittiin muun muassa johtamisen kysymyksiä ja painostusvalmiuden pulmia. Seminaari huipentui työpajoihin, joissa osallistujat työstivät liiton järjestöllistä valmiutta ja sen nostamista.
KUVA: Kimmo Brandt
Tommi Grönholm, johtajaTommin
PALSTA
Syksy on suunnittelun aikaa
Alkusyksyllä liiton vuosikelloon kuuluu tulevan vuoden suunnittelu, eikä tämäkään syksy ole poikkeus. Tätä kirjoittaessa on tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja liiton strategia esitelty liittohallitukselle korjattuina versioina, eli kohta on sekä tulevan neljän vuoden yleiset suuntaviivat ja vuoden 2027 tarkemmat askelmerkit vuosikokouksen käsittelyä vaille valmiit.
Tulevalle vuodelle on tiedossa monenlaista. Jäseniä houkutellaan ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja toki kannustetaan myös pohtimaan, kuka ehdokkaista ja minkä puolueen agenda on omaan mieleen. Jokaisen kannattaa käyttää tähän aikaa ja toki aikanaan myös antaa äänensä. Insinööriliitto on poliittisesti sitoutumaton, pyrimme hyvään yhteistyöhön kaikkien poliittisten liikkeiden kanssa.
Lähempänä omaa tonttiani on jäsentoiminnan järjestäminen ja jäsenedut. Heti tammikuun loppupuolella on tulossa jäsentapahtumia, kevään koulutuskalenteri on valmistumassa ja oman, järjestyksessään kolmannen, kenttäkierrokseni valmistelu käynnistyy. Näistä toki kerrotaan tarkemmin hieman myöhemmin.
Toki kuluvan vuoden asioitakin on vielä kesken. Ainakin yksi uusi jäsenetu on parhaillaan työn alla. Lokakuun lopulla palkitsemme Turvan kanssa Tuunaa tekniikkaa turvallisesti -kisassa parhaiten pärjänneitä. Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että näin laadukkailla suorituksilla on hyvät lähtökohdat lähteä järjestämään kisa kolmatta kertaa tulevana vuonna. Kannattaa siis jo nyt alkaa ideoida omia tuunauksia.
Syyskauden kalenteri on vielä täynnä koulutuksia ja tapahtumia, eikä tahti ensi vuonna ainakaan hidastu. Seuraa siis tapahtumakirjeitä ja -kalenteria. Hyödynnä muutenkin edut ja palvelut kuluvan ja myös tulevan vuoden aikana.
Toivon lämpimästi, että jäsenet, jotka saivat lokakuun puolessa välissä kutsun työmarkkinatutkimukseen, vastaavat siihen. Kyseessä on liiton tärkein vuosittainen tutkimus, johon pohjaa suuri osa edunvalvonnan tavoitteista ja jonka perusteella tehdään yksi käytetyimmistä palveluistamme: palkkatilasto.
Lakimuutoksilla turvataan toisen asteen koulutus
Ammatillisesta koulutuksesta annettua, lukio- ja ylioppilastutkintolakia sekä lakia tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta muutetaan. Laeilla on tarkoitus turvata koulutuksen järjestäminen myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa.
Esityksen mukaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yksityisoikeudellisille koulutuksen järjestäjille säädettäisiin velvollisuus varautua kriiseihin.
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka mahdollistaisivat osaamisen osoittamisen käytännön tehtävillä, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin aitoja työtilanteita ja työprosesseja.
Lisäksi koulutuksen järjestäjä voisi poiketa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen liittyvistä yhteistyövelvoitteista.
Lukiolakiin esitetään valtuutusta säätää valtioneuvoston asetuksella poikkeuksia opetusjärjestelyihin. Tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella koulutuksen järjestäjä voisi päättää etäopetukseen siirtymisestä.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voisi päättää ylioppilastutkinnon kokeiden siirtämisestä enintään kolmella kuukaudella kerrallaan.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Työeläkemaksut eivät nouse ensi vuonna
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt hyväksyivät ehdotuksen vuoden 2027 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuksi lokakuun alussa.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta ja antaa asetuksilla työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja yrittäjien työeläkemaksun määrät marraskuussa.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen käsittelemän ehdotuksen mukaan ensi vuonna TyEL-maksu on 24,4 prosenttia maksun perusteena olevista palkoista. Maksu on samalla tasolla kuin 2026.
Työnantajan maksu on keskimäärin 17,1 prosenttia maksun perusteena olevista palkoista, ja työntekijän maksu on 7,3 prosenttia. Maksu on samansuuruinen kaikille ikäryhmille.
Yrittäjien YEL- ja MYEL-eläkemaksu ilman alennuksia on TyEL-maksun suuruinen eli 24,4 prosenttia. Myöskään yrittäjien eläkemaksun tasoon ei tule muutosta kuluvaan vuoteen verrattuna.