– Olen Turun yliopiston historian ensimmäinen kunniateekkari, Mika Hannula kertoo hymyssä suin.
– Olen Turun yliopiston historian ensimmäinen kunniateekkari, Mika Hannula kertoo hymyssä suin.

Tampereen tekniikan

takuumies

Tekniikkaa tehdään ihmisen ja ympäristön hyväksi, mikä on tärkeä pitää mielestä, muistuttaa pitkän linjan korkeakoulujohtaja.

Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Mika Hannulan syyslukukausi lähti liikkeelle kiireisenä. Hän on ollut nykyisessä tehtävässään vuoden alusta, mutta nyt alkoi ensimmäinen kokonainen lukuvuosi.

Ammattikorkeakoulumaailma on Hannulalle tuttu, ja myös toimiala on tuttu ennestään. Hän aloitti uransa korkeakoulumaailmassa 35 vuotta sitten, jolloin hän oli ensi kertaa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa Hervannassa tuntiopettajana.

Pitkä ura on sisältänyt eri tehtäviä Tampereen teknillisessä yliopistossa ja sen edeltäjässä. Pirkanmaalta tie vei Turun yliopistoon rakentamaan teknillistä tiedekuntaa.

Hannula on työskennellyt korkeakoulujen johtotehtävissä yli 20 vuotta. Viitisen vuotta hänellä on kokemusta Turun ammattikorkeakoulun hallituksesta, mikä antoi hyvän näköalan ammattikorkeakouluun.

Tampere puoleensavetävä ympäristö

Ammattikorkeakoulun vahva osaaminen, erinomainen toimintaympäristö sekä hyvä opiskelija-aines vaikuttivat Hannulan hakeutumiseen takaisin Pirkanmaalle.

– Kiinnostava, hyvämaineinen ammattikorkeakoulu kiehtoi.

Eikä hän ole pettynyt toimintaan.

– Oman johtoryhmän tekemisen tahto yllätti myönteisesti, ja minä pidän siitä.

Tosin hän myöntää, ettei tekemisen meininki oikeastaan yllättänyt.

Hannula on huomannut jo ensimmäisten kuukausien aikana, että tilausta TAMKin osaamiselle on. Tekniikan alalla on jo hyvää yritysyhteistyötä, mutta hän haluaa laajentaa sitä, jotta organisaatioilla olisi pitkäaikaista kumppanuutta.

Lisäksi hänen mielestään eri kumppanien henkilöstöllä pitää olla hyviä yhteyksiä ja verkostoja keskenään.

Lisää tutkimusta ja kehittämistä

Hannulan mukaan TAMKilla on hyvää tki-toimintaa, mutta sen volyymi on riittämätön.

– Meillä ei ole riittävää tki-toimintaa suhteessa meidän kokoomme. Liikevaihtomme on 90 miljoonaa euroa, ja olemme Tampereen talousalueella, jossa on valtavat tki- ja osaamistarpeet elinkeinoelämässä, Hannula perustelee näkemystään.

– Toimintaympäristö suorastaan velvoittaa meitä vahvistamaan tki-toimintaa.

Hänen mielestään jatkossa suurimmalla osalla opettavasta henkilökunnasta toimenkuvassa on sekä opetusta että tki-toimintaa.

– Se on hyväksi muun muassa työn mielekkyydelle, henkilöstön monitaitoisuudelle ja opetuksen laadulle.

Lisäksi kyse on rehtorin mukaan siitä raadollisesta tosiasiasta, että ammattikorkeakoulujen rahoituksessa tki-toiminnan osuus kasvaa koko ajan. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoululla ulkopuolinen tki-rahoitus on suurempi kuin pienillä yliopistoilla.

Tehtävät ovat laajenneet

Ammattikorkeakoulujen rooli on muuttunut ja monipuolistunut alkuvuosista.

– Kun niitä perustettiin 1990-luvulla, ne olivat alueellisia korkeakouluja, Hannula sanoo.

Toki niillä on edelleen alueellinen tehtävänsä, mutta se ei ole ainoa. Ammattikorkeakoulun antama koulutus on työelämälähtöistä ja sisältöjen käyttökelpoisuuden pitää olla korkealla.

– Opettavalla henkilöstöllä on oltava yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

Hannulan mielestä myös opiskelijoille tekee hyvää nähdä, millaista yhteistyö on ulkopuolisten kumppanien kanssa.

– Sitä kautta he näkevät. miten yhteiskunnassa toimitaan erilaisten organisaatioiden kanssa.

Tekniikassa yhteistyö on luontevaa

Tampereella yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat samassa konsernissa. Hannulan ajatukset konsernin sisäisestä yhteistyöstä ovat käytännönläheisiä. Mitä voi tehdä yhdessä paremmin, hän miettii ja vastaa:

– Joidenkin labrojen käyttö on jo yhteistä. Erityisesti rakennustekniikan puolella on jonkin verran yhteisiä opintoja.

Pidemmällä aikavälillä voi miettiä, onko jossain vaiheessa aika tehdä tiiviimpää koulutusyhteistyötä. Hannula jakaa yhteistyön korkeakoulujen välillä kahteen. Ensinnäkin tuodaan opintoja opiskelijan saataville yli korkeakoulurajan, mikä on hyödyllistä ja tarpeellista.

Toisekseen strateginen yhteistyö on hänen mukaansa sitä, että kaksi eri korkeakoulua tekevät yhdessä kokonaisuuksia, joita ne eivät voisi yksin tuottaa.

– Aika näyttää, onko Suomessa tulevaisuudessa hyviä esimerkkejä yli duaalimallin tehtävistä kokonaisuuksista.

Mahdollisuuksia yhteistyöhön

Tekniikka on soveltava ala. Se ottaa tietoa ja osaamista sieltä, mikä on tarkoituksenmukaista.

– Voi kysyä, onko olemassa mitään oikeata rajaa ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä vai onko se veteen piirretty viiva, Mika Hannula kertoo pohdinnoistaan.

Hänen mielestään ratkaisevaa on, millaista osaamispääomaa kummallakin organisaatiolla on.

Hannula vihittiin sotatieteiden kunniatohtoriksi syyskuussa Maanpuolustuskorkeakoulun promootiossa.Hannula vihittiin sotatieteiden kunniatohtoriksi syyskuussa Maanpuolustuskorkeakoulun promootiossa.

Kuva: Mika Hannulan kotialbumi

Kuva: TAMK