Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit – hanat, putket ja säiliöt – voivat päästää veteen ihmiselle vaarallisia kemikaaleja, jos niiden turvallisuutta ei valvota.

Kemikaaliviraston asiantuntija Niko Hellsten arvioi, mitkä aineet materiaaleissa ovat sallittuja ja kehittää menetelmiä liukenemisen ja riskien arviointiin. Hänen työnsä takaa, ettei haitallisia aineita pääse kuluttajien ulottuville.

Hellstenin mukaan työ näkyy parhaiten silloin, kun sitä ei huomaa, ja vettä on turvallista juoda. Suomessa juomavesi on jo laadukasta, mutta muissa maissa on ollut ongelmia esimerkiksi vanhojen lyijyputkien vuoksi.

– Lyijy voi liueta veteen ja olla terveydelle haitallista, Hellsten selittää.

Yhteistyö ylittää rajoja

Hellsten työskentelee asiantuntijatiimissä, jossa arvioidaan, miten eri materiaalit reagoivat veden kanssa, ja varmistetaan, että ne täyttävät Euroopan unionin turvallisuusvaatimukset. Hän osallistuu myös positiivilistojen ylläpitoon. Ne ovat EU:n hyväksymiä luetteloita aineista, joita saa käyttää kosketuksissa juomaveden kanssa.

Työ vaatii kansainvälistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hellsten tekee yhteistyötä kemistien, toksikologien, juristien, it-asiantuntijoiden ja ekonomien kanssa. Tiedonvaihto eri maiden viranomaisten kanssa on runsasta.

Juomaveden lisäksi Hellsten on mukana muissakin tehtävissä, kuten Euroopan ruokaviraston kanssa toteutettavassa projektissa. Siinä selvitetään ftalaattien aiheuttamaa altistusta ruoan ja muiden lähteiden kautta.

Ftalaatit ovat muovien pehmittimiä, ja niitä voi päätyä elimistöön esimerkiksi pölyn mukana. Hellstenin mukaan tarkastelussa huomioidaan sekä altistumisen määrä että aineiden myrkyllisyys.

Työtä on vuosiksi eteenpäin

Juomavesidirektiivin rinnalle on tulossa muitakin vastuita. Viraston työpöydälle siirtyvät vähitellen esimerkiksi akku- ja pakkausasetukset, jotka tuovat mukanaan uusia vaatimuksia ja lisäävät asiantuntijoiden tarvetta.

– Oma tehtäväni on vielä alkuvaiheessa, mutta jo nyt näkee, miten tärkeää yhteistyö on.

Työmäärää riittää Hellstenin mukaan varmasti tuleville vuosille. Jokainen uusi lainsäädäntö tarkoittaa uusia arvioitavia aineita ja materiaaleja sekä lisää yhteydenpitoa eri maiden viranomaisten välillä.

EU-insinöörin ura kantaa

Hellsten opiskeli ensin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEKissä pintakäsittely- ja materiaalitekniikkaa. Hän jatkoi myöhemmin opintojaan ja väitteli sittemmin tohtoriksi. Tutkijan uran jälkeen Hellsten siirtyi Kemikaalivirastoon.

Hellsten kannustaa kemian, materiaalitekniikan ja vastaavien alojen osaajia pohtimaan uraa EU:ssa. Kielitaito, asiantuntemus ja yhteistyökyky ovat avainasemassa. Kiinnostus julkiseen hallintoon on hyvä lähtökohta, mutta tärkeintä on halu tehdä yhteistyötä.

– Kielitaito on hyödyksi, etenkin jos hallitsee useita EU-kieliä. Meillä on paljon myös it-alan osaajia. Kemikaalivirastossa oppii valtavasti siitä, miten eri maissa asioita hoidetaan, Hellsten summaa.