Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Keskusjärjestö Akavan ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mielestä ei saa unohtaa ammattikorkeakoulujen tärkeyttä yhteiskunnalle ja korkeakoulutuksen kehittämistä. Ne painottavat myös merkitystä talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.

Ammattikorkeakouluissa aloittaa jo kaksi kolmesta korkeakouluopinnot aloittavasta opiskelijasta, ja joka neljäs maisteritasoinen tutkinto tehdään ammattikorkeakoulussa. Akavan ja Arenen mielestä ammattikorkeakoulua pitää kehittää työelämäläheisinä korkeakouluina ja vahvistaa niiden omaa profiilia.

– Ammattikorkeakoulujen tehokkuus ja ketteryys ovat maallemme hyvin tärkeitä ominaisuuksia, sanoo Arenen puheenjohtaja Riitta Konkola.

– Työelämälähtöinen koulutus ja monialainen tki-toiminta koulutukseen vahvasti kytkeytyneenä uudistaa suomalaista elinkeinoelämää ja julkista sektoria, hän jatkaa.

Apua ennen kaikkea pk-sektorille

Ammattikorkeakouluilla on erityisen suuri potentiaali pienten ja keskisuurten yritysten uudistumisessa. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan vahvat ammattikorkeakoulut ovat investointi Suomen tulevaisuuteen.

– Jos vahvistamme ammattikorkeakoulujen tki-työtä ja niiden asemaa työelämäläheisinä ja nopeasti uudistuvina toimijoina, ne pystyvät palvelemaan yhä paremmin työelämän nopeasti muuttuvia osaamistarpeita, Löfgren kuvaa.

EU:n osaamisunionin mukaisesti ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan työvoimapulaan EU:ssa ja varmistamaan, että eurooppalaisilla on muuttuvassa työelämässä tarvittavat taidot.

Euroopassa ammattikorkeakouluja on duaalimallin maissa kehitetty kunnianhimoisesti korkeakouluina, omien vahvuuksiensa pohjalta.

Akavan ja Arenen mielestä ammattikorkeakouluihin pitää investoida ja etenkin niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Nykyisin ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta puuttuu suurelta osin rahoitus, joka mahdollistaa niitä kehittämään täysimääräisesti lakisääteistä tehtäväänsä ja Suomen kaipaamaa uudistavaa sekä soveltavaa tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotyötä.

Eteläeurooppalaisia vaihtoehtoja

Arene ja Akava järjestivät seminaarimatkan Portugalin Lissaboniin syyskuussa. Opintomatkan aikana akavalaisten liittojen toimijat ja ammattikorkeakoulujen johto tutustuivat Portugalin korkeakoulujärjestelmään ja sen kehittämiseen.

– Vaikka eri maiden järjestelmät ovat osittain verrattavissa, ne ovat kaikki jollain tapaa erilaisia, että täysin vastaavaa suomalaiseen verrattuna ei ole, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola.

– Itse arvostan sitä, että meidän ammattikorkeakoulujärjestelmämme on selkeästi erilainen verrattuna yliopistojärjestelmään.

Hänen mukaansa eteläisemmässä Euroopassa amk-järjestelmä on kehittynyt vahvemmin akateemisen kulttuurin pohjalta.

Historia on syytä muistaa

Sippolan mielestä on hyödyllistä ottaa oppia muiden eurooppalaisten maiden kokemuksista, mutta samalla muistaa oma korkeakouluhistoriamme ja -kulttuurimme.

– Keskustelut auttoivat hahmottamaan toisen maan kokemusten kautta, mitä hyvää ja kehitettävää meillä on, Sippola kertoo.

Hänen mielestään on tavallaan lohduttavaa, miten samankaltaisia keskusteluja eri maissa on ammattikorkeakoulujen kehittämisessä.

– Kaikkialla päättäjät ovat valtaosin yliopistotaustaisia, joten sama ongelma on muuallakin.

Toki opittavaa on puolin ja toisin. Portugalilaisille oppia Suomesta voi viedä Sippolan mielestä ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyöstä ja aluekehittämisestä.