Tietoturvapäällikkö Marko Keskisen mielestä työsuojelu it-alalla ei ole niinkään fyysistä suojelua, vaan turvana oloa ristiriitatilanteissa. Toisinaan kitkatilanteet ovat työnantajan ja työntekijöiden välillä, toisinaan työntekijöiden kesken.

Työsuojeluvaltuutettu ohjaa tarvittaessa jäseniä oikeaan suuntaan. Sopiva taho voi olla liitto tai liiton juristi, kenties joku koulutus tai työterveyshuolto.

– Ainoa raskas, fyysinen tehtävä näissä hommissa on isojen ja raskaiden tavaroiden siirto konesaleissa, joihin työfysioterapeutit voivat antaa neuvoja esimerkiksi oikeista nostoasennoista.

Keskinen on järjestänyt työfysioterapeuttien kanssa myös ergonomiainfoja niska- ja selkäjumien ehkäisyyn ja parantamiseen.

Monessa tehtävässä mukana

Keskinen on ollut työsuojeluvaltuutettuna noin kuusi vuotta. Lisäksi hän on eurooppalaisen yritysneuvoston eli EWC:n jäsen.

Tällä hetkellä Keskinen työskentelee Vivictassa, joka tunnettiin aiemmin Tietoevryn Tech Services -liiketoimintana ja joka myytiin tänä vuonna.

Työntekijöitä on noin 7 000, joista toistatuhatta on Suomessa. Pääkonttori on ainakin toistaiseksi Espoon Keilaniemessä, samassa talossa Tietoevryn kanssa.

Keskisen vastuualueina työsuojelussa ovat erityistilat ja konesalit, jotka siirtyivät kokonaisuudessaan yrityskaupassa. Joten oletettavasti hänen työsuojelutehtävänsäkään eivät muutu.

Olkapää kuvaa tehtävää

Keskinen on mielestään työsuojeluvaltuutettuna sovittelijana eri osapuolten välillä.

– Olen olkapäänä. On myönteinen asia, että yhteydenoton kynnys on matala. Olen avoin enkä piiloudu.

Hän kertoo yleisellä tasolla ratkaisemastaan tapauksesta. Kahdella työntekijällä oli kiistaa vastuun jaosta keskenään, ja tilanne kärjistyi. Toinen heistä koki tulleensa kiusatuksi ja otti työsuojeluvaltuutettuun yhteyttä, minkä jälkeen Keskinen keskusteli kummankin kanssa. Selvisi, että kärpäsestä oli tullut härkänen.

– Ei heistä parhaimpia ystäviä tullut sen jälkeenkään, mutta yhteistyö toimii kuitenkin.

Keskinen on tyytyväinen, ettei tapaukseen sotkettu hr:ää mukaan, vaan se kyettiin hoitaa kolmistaan keskenään.

Jaksamisessa tukea

Keskisen mielestä suurimmat työsuojeluongelmat – niistä vähäisistä – liittyvät henkiseen kuormittumiseen ja jaksamiseen.

– Osalla ihmisistä on suuremmat kuvitelmat jaksamisestaan kuin se todellisuudessa on.

Keskinen ei puhu burnoutista, vaan väsymisestä tai siitä, ettei työ enää kiinnosta. Hän arvelee, että etätyöstä on johtunut ongelmia, kun työsuojeluvaltuutettu tai työnantaja eivät näe, miten kollegalla menee.

– Hyvin tunnollinen ihminen ei välttämättä merkitse kaikkia tunteja ylös, mutta sen saattaa huomata esimerkiksi myöhäisiin aikoihin tulleista sähköposteista, Keskinen kuvailee.

– Siihen on toisinaan vaikea puuttua. Vastaus jaksamisesta voi olla: mitä se sinulle kuuluu.

Tietoalalla osa voi tehdä viikossa esimerkiksi 60 tuntia asiakkaalta laskutettavaa työtä. Määrä kuulostaa Keskiseltä hälyttävältä.

– Kuinka viikonloppuna siitä ehtii palautua?

Keskinen painottaa, että etätyöt eivät välttämättä ole huonosta, ja hän tekee itsekin mielellään osan työstä etänä.

Sovittelija kykenee kompromisseihin

Työsuojeluvaltuutetun pitää olla avoin ja helposti lähestyttävä, Keskinen määrittelee.

– Sosiaalisuus auttaa ja pitää olla rohkeutta puuttua vaativinkin tilanteisiin.

Hän toivoo, että työyhteisön jäsenet lähestyvät kahnauksissa työsuojeluvaltuutettua, sillä jos tämä joutuu ensimmäisenä puuttumaan asiaan, tilanne voi lähteä väärille raiteille.

– Vaikka olemme henkilökunnan puolella, molempia osapuolia pitää kuunnella.

Keskinen muistuttaa, että henkilöstöedustajan tehtävän pitää olla mielekästä, sillä muuten häneltä putoaa saman tien hanskat tiskiin.

Työsuojeluvaltuutettuna hän arvostaa mahdollisuutta saada apua ja tukea liitolta esimerkiksi lakiasioissa. Hänellä on mahdollisuus käyttää työaikaa sekä kouluttautua tehtävään.

Keskinen jatkaa edelleen työsuojeluvaltuutettuna eikä vaaleja ole tulossa. Hänen mukaansa moni jatkaa eläkkeelle saakka, sillä nuorempia, kiinnostuneita ei ilmaannu.