Leivänpäällinen on arkinen asia mutta herättää suuria tunteita. Jokaisella on mielipide siitä, mitä rasvaa palanpainikkeelle pitää sipaista. Tämä on tiedossa Raisiossa Bungen margariinitehtaan tuotekehityksessä, jonka pitää tasapainotella tottumusten ja trendien välillä.

– Meillä on yksi alkuperäinen tuote: sininen Keiju. Messuilla tulee vastaan kuluttajia, jotka sanovat, että he ovat syöneet sitä lapsesta asti, ja haluavat, että se pysyy sellaisenaan, kertoo tutkimus- ja kehitysasiantuntija Emilia Huuskonen.

Muuten hänen työnsarkaansa on kehittää uusia tuotteita ja pakkauksia. Yleensä uusia vaihtoehtoja, kuten palmuöljyttömiä versioita, tuodaan jo tuttuun tuoteperheeseen.

– Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita ruoasta, vastuullisuudesta ja kasviperäisyydestä.

Jos tuotteessa käytetään palmuöljyä, se on sertifioitua ja sen tuotanto voidaan jäljittää viljelytilalle asti.

Bungen uusin, viime vuonna lanseerattu brändi on Eleplant, josta tehtiin ensisijaisesti herkuttelutuote. Tuotteesta tehtiin niin voin kaltainen kuin mahdollista sekä maultaan että paistokäyttäytymiseltään mutta kasvispohjaisista ainesosista.

Rasva syventää ruoan makuja

Huuskonen valmistui biotuote- ja prosessi- tekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2022. Hän aloitti Bungella tuotannossa opintojen aikana vuonna 2019, vaihtoi pakkaamosta prosessioperaattoriksi ja valmistuttuaan ryhtyi tuotekehitykseen. Työ sopii hänelle hyvin myös sikäli, että hän pitää ruoanlaitosta ja leipomisesta.

– Rasva syventää monien ruokien makua ja tuo täyteläisyyttä niihin sitä aina edes tajuamatta.

Tähänastisista hankkeista Eleplantin kehitys on jäänyt Huuskoselle parhaiten mieleen. Hän osallistui kehitykseen aluksi tuotannossa työskennellessään ensimmäisten koe-erien valmistuksessa.

– Eleplantia kehitettiin kolme vuotta, ja minäkin olen maistanut yli sataa eri reseptivaihtoehtoa.

Lisää makuja tulee markkinoille varmasti tulevaisuudessa. Viimeksi Keiju-perheeseen tuli valkosipulilla maustettu rasva.

– Minusta on kiinnostavaa olla kehittämässä uusia makuja tuotteeseen, joka on keksitty alun perin jo Napoleonin aikana, Huuskonen sanoo.

Napoleonilla Huuskonen viittaa margariinin historiaan. Ranskan presidentti Napoleon III järjesti kilpailun, jossa kehitettiin vaihtoehto voille armeijaa ja köyhiä varten. Tästä syntyi margariini, joskin alkuun erilaisella koostumuksella kuin nykyiset valmisteet.

Uutta tuotetta varten vertaillaan eri reseptejä talon sisällä 10–20 hengen maistoryhmässä. Kun tuote on lähellä valmista, koe-eriä toimitetaan asiakkaille maisteltavaksi.

Tuotteiden kaikki valmistuserät tarkastetaan päivittäin aistinvaraisesti. Huuskonen näyttää maistohuoneessa, kuinka rasvaa maistetaan avatusta pakkauksesta lusikalla ja näyte sylkäistään huuhtelualtaaseen. Maisto toistetaan useamman kerran samalle erälle, heti tuoreeltaan ja sen jälkeen, kun tuote on ehtinyt jo seistä pöydällä.

Tottumukset vaihtelevat maittain

Tuotekehitystiimissä Huuskosella on kolme kollegaa. Tiimi toimii osana konsernin eurooppalaista tuotekehitystiimiä. Raision margariinitehtaan päämarkkina-alue ovat Pohjoismaat, mutta koe-eriä ketterä tehdas tekee muihinkin maihin.

Makutottumukset vaihtelevat maailmalla. Kuluttajat pitävät kotimaassa suhteellisen suolaisesta margariinista verrattuna keskieurooppalaisiin. Vain ruotsalaiset ovat tottuneet vielä väkevämpään.

Keskieurooppalaiset ostavat margariininsa lämpimänä, joten levitteen koostumus painottuu enemmän kovaan rasvaan. Suomessa rasva on pehmeämpää, joten se pysyy kiinteänä vain säilytettynä viileässä.

– Suomalainen levite on helpommin suussa sulavaa. Suussasulavuus vaikuttaa myös siihen, että hieman pienempi suolan määrä maistuu suhteellisen voimakkaasti.

Tuotteiden lisäksi pakkaukset muuttuvat lainsäädännön ja EU:n säädösten mukaan. Muovin määrää pyritään koko ajan vähentämään, mutta kokonaan rasvaa ei voi pakata kartonkiin.

Muiden tehtävien ohella Huuskonen toimii tuotannon tukena. Kuinka ollakaan, pirinä taskussa katkaisee haastattelun.

– Linjaston paineen kanssa oli ongelmaa, ja minulta kysyttiin vinkkejä ajoparametreihin, hän kertoo puhelun jälkeen.

Omistus siirtyy Belgiaan

Raisiossa sijaitseva margariinitehdas on perustettu vuonna 1956, ja Bunge osti tehtaan Raisio-konsernilta vuonna 2009. Nykyinen omistaja on puolestaan myymässä yritystä belgialaiselle levite- ja leipomoalan perheyritykselle Vandemoortelelle. Myynnin ei ole tarkoitus vaikuttaa tehtaan toimintaan.

Tehtaan iän huomaa siitä, että sitä on laajennettu moneen otteeseen. Kädet pestään siirtyessä useasti, välillä kengätkin. Tuotanto toimii yhdessä tasossa, mutta käytävät ovat sokkeloisia ja toimistoihin kiivetään portaita pitkin.

– Yleensä uudet työntekijät löytävät ulos viikon jälkeen, Huuskonen vitsailee.

Tehdas tuottaa noin 150 erilaista valmistettavaa nimikettä kuluttajille ja teollisuuteen. Liikevaihto on viime vuosina kasvanut, toiminta tehostunut ja työntekijöitä tullut hiljalleen lisää. Heitä on nyt 106, ja lisää saatetaan tarvita.

– Teknistä osaamista tarvitaan joka osastolla. Tuotannossa on uusittu kone per vuosi ja viime vuoden lopussa koko lavaamo.

Lisäksi tarvitaan tietojenhallintajärjestelmiä, kun kuluttajat kaipaavat entistä enemmän tietoa esimerkiksi siitä, mistä raaka- aineet ovat peräisin.