Akavan seniorityöryhmän aloitteesta Akava Works teki viime keväänä kyselyn akavalaisista eläkeläisistä. Seniorityöryhmä pohti keinoja vaikuttaa akavalaisten eläkeläisten edunvalvontaan ja huomasi, ettei sillä ole käytettävissään tutkittua tietoa kasvavan joukon tilanteesta.

Kyselyyn vastasi yli 8 000 eläkeläistä. Insinööriliiton eläkeläisiä joukossa oli ilahduttavan paljon, yli 1 300.

Tekniikan ala on miesvaltainen, mikä näkyy vastauksissa: insinöörien vastaukset poikkesivat selvästi akavalaisten keskimääräisistä vastauksista.

Työttömyys harvinaista

Kyselyyn vastanneet insinöörit olivat olleet keskimäärin noin seitsemän vuotta eläkkeellä. Yli puolet oli 1950-luvulla syntyneitä. He aloittivat työuransa aikana, jolloin insinöörityöllisyys oli erinomaisella tasolla.

Tämä näkyy insinöörieläkeläisten työurassa. Valtaosa insinööreistä selvisi pitkästä työurastaan ilman pitkiä katkoja: yli 80 prosenttia vastanneista oli kokenut enintään yhden alle vuoden mittaisen katkon työurallaan.

Työuran aikainen hyvä työllisyystilanne näkyy myös insinöörien eläkkeissä. Kyselyyn vastanneiden insinöörien keskimääräinen nettoeläke oli miehillä 3 010 euroa ja naisilla 2 470 euroa. Luvut ovat miesten osalta noin 300 euroa ja naisten osalta vajaat 100 euroa akavalaisten eläkkeitä korkeampia.

Yli puolet koki, että eläkkeelle jääminen ei vaikuttanut huonontavasti ostovoimaan verrattuna tilanteeseen ennen eläkkeelle jäämistä. Yli 95 prosenttia vastanneista insinööreistä oli työeläkkeellä, ja vajaat 15 prosenttia insinööreistä oli hankkinut turvakseen lisäeläkkeen. Kolmannes vastanneista kertoi maksavansa raippaveroa, kolmannes ei maksa ja kolmas kolmannes ei tiennyt, maksaako vai ei.

Alle kolmannes jatkoi työssäkäyntiä

Noin 30 prosenttia insinööreistä jatkoi työskentelyä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Vajaa viidennes vastanneista insinööreistä olisi halunnut jatkaa työskentelyä, mutta eivät syystä tai toisesta voineet.

Ero muihin on selkeä, sillä kyselyn kaikista vastaajista yli 40 prosenttia jatkoi työn tekoa. Esimerkiksi Päällystöliiton, Upseeriliiton ja Lääkäriliiton vastaajista yli 75 prosenttia jatkoi töissä.

Keskeisin syy insinöörien työssäkäynnin jatkamiseen oli työn mielekkyys. Vain 16 prosenttia työntekoa jatkaneista insinööreistä kertoi perusteeksi taloudelliset syyt.

Työn tekemisen luonne muuttui eläköitymisen jälkeen. Eläkkeellä työt olivat enimmäkseen lyhyitä keikkoja tai projekteja sekä sijaisuuksia tai määräaikaisuuksia.

Eläkkeelle vakaasti harkiten

Vastausten perusteella insinöörit ovat kohtuullisen hyvin miettineet etukäteen eläkkeelle siirtymistä. Eläkkeelle jäädessä työuran jatkaminen jossain muodossa oli mielessä noin joka toisella insinöörillä, mutta kaikille se ei onnistunut.

Tulevaisuutta on vastausten perusteella suunniteltu muutenkin. Noin neljä viidestä eläkkeellä olevasta insinööristä asui kaksin puolison kanssa. Yli 40 prosenttia on tehnyt edunvalvontavaltakirjan. Keskinäisen testamentin kertoi tehneensä noin 40 prosenttia vastaajista ja hoitotahto on tehtynä vajaalla 20 prosentilla.

Eläköityminen tuo mukanaan uusia haasteita, kun esimerkiksi työterveyshuollon palvelut jäävät pois. Yli puolet vastanneista insinööreistä kertoi käyttävänsä sekä yksityisiä että julkisia terveyspalveluita. Luku on selkeästi pienempi kuin akavalaisilla eläkeläisillä keskimäärin. Pelkästään julkisiin palveluihin tukeutui 36 prosenttia insinööreistä, mikä on selvästi enemmän kuin akavalaisilla keskimäärin.

Yli 70 prosenttia yksityisiä terveyspalveluja käyttävistä oli käyttänyt hammaslääkärin palveluja. Yleislääkärin ja silmälääkärin palveluja oli käyttänyt 40 prosenttia yksityisiä terveyspalveluja käyttävistä insinööreistä.

Eläkeläiset kaipaavat edunvalvontaa

Kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvia palveluita eläköityneet insinöörit ostavat vähän. 67 prosenttia heistä ei ollut hankkinut niitä lainkaan.

Yli puolet julkisia palveluita käyttävistä insinööreistä oli kokenut niiden saatavuuteen liittyviä ongelmia. Julkisten terveyspalveluiden hintaan oltiin pääosin erittäin tyytyväisiä. Noin 15 prosenttia koki palveluissa laadullisia ongelmia.

Yksityisen puolen palveluita käyttävistä yli puolet oli tyytyväisiä. Kolmannes koki kustannukset korkeina, mutta saatavuuteen ja laatuun oltiin tyytyväisiä.

Liittojen halutaan ajavan myös eläkeläisten etuja. Keskeiset kohteet olivat eläkkeiden taso, verotus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, joita kaikkia yli 85 prosenttia vastaajista piti tärkeinä.

Selvästi yli puolet vastanneista insinööreistä piti Insinööriliiton laki ja neuvontapalveluja tärkeinä eläkeläisjäsenille.