Musiikki kiehtoo lähes jokaista

Suomenkielinen pop on säilyttänyt asemansa suosituimpana musiikkityylinä.

Musiikki on tutkimuksen mukaan hyvin tärkeä osa suomalaisten elämää. Jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää musiikkia itselleen erittäin tai jossain määrin tärkeänä. 19–25-vuotiaista jopa 66 prosenttia pitää musiikkia itselleen erittäin tärkeänä, kun taas yli 65-vuotiaista näin kokee 32 prosenttia.

Tutkija Kari Tervosen mielestä musiikki on yksinäisen juttukaveri ja ihmisten yhteen liittäjä.

– Suomalaisten lempimusiikkityyli on ollut jo toista vuotta putkeen suomenkielinen pop, joka on mieluinen tai erittäin mieluinen 76 prosentille vastaajista. Nousua on havaittavissa myös perinteisen rockin, iskelmän sekä metallin ja hard rockin suosiossa, Tervonen kertoo.

Suomalaisista noin kaksi kolmasosaa on tyytyväisiä suomalaisen musiikin tarjonnan määrään ja laatuun kuten hyvään kattaukseen vanhempia artisteja.

Noin puolet suomalaisista toivoisi lisää huomiota ja näkyvyyttä pienemmille musiikin tyylilajeille.

Tiedot ilmenevät Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n ja Teoston Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 -tutkimuksesta.

Eläkeuudistuksen vaikutuksia palkansaajille

Käynnissä olevan eläkeuudistuksen lopulliset seuraukset sekä eläkkeisiin että niiden rahoitusjärjestelmään tarkentuvat, kun lainsäädäntötyö uudistusneuvottelujen jälkeen etenee. Osa vaikutuksista voi näkyä vasta pitkän ajan kuluessa – mutta mitä tässä vaiheessa osataan sanoa varmasti ja mikä jää nähtäväksi?

Kyseisistä asioista kertovat Työeläkevakuuttajat Telan kanssa yhteistilaisuuksissa palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK.

Työeläkekoulujen webinaarit kestävät parin tunnin ajan. Niissä vastataan tiiviin paketin aikana mahdollisimman yksinkertaisesti kysymyksiin, joista osa saattaa olla hyvinkin monisyisiä.

Työeläkekoulut on suunnattu ammattiliittojen luottamus- ja toimihenkilöille sekä hallinnon jäsenille, mutta myös kaikille aktiivisille ja kiinnostuneille jäsenille.

Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia.

Suomenkielinen webinaari järjestetään 29. lokakuuta ja ruotsinkielinen 28. lokakuuta. Ilmoittautuminen työeläkekouluihin on nyt auki.

■ Lue lisää: tela.fi/tyoelakekoulut

Kuva: GettyImages

Karjalan lennoston rakennustyöt etenevät

Karjalan lennoston infrastruktuurin rakennushankkeet etenevät aikataulussa Rissalan tukikohdassa. Lennostossa valmistaudutaan F-35-hävittäjien vastaanottoon vuonna 2028. Rakennustyömaalla juhlittiin pohjantervajaisia syyskuun lopussa.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Karjalan lennostolle tulevia F-35-hävittäjiä varten suoja-, huolto-, koulutus- ja varastotiloja sekä lentokenttärakenteita. Rissalan tukikohdan rakennustyöt alkoivat pari vuotta sitten, ja niiden arvioidaan kestävän vuoden 2027 loppuun saakka. Rakentamisessa noudatetaan hävittäjien valmistaja Lockheed Martinin ja Yhdysvaltain hallinnon määräyksiä tukikohtarakenteiden turvallisuudesta. Kaikki tarkastukset on läpäisty.

Puolustuskiinteistöt toimii rakennuttajana Ilmavoimien tukikohtien rakennus- ja muutostöissä. Myös yrityksillä on merkittävä rooli Suomen puolustusrakentamisessa, sillä varsinaisen rakentamisen tekevät paikalliset ja valtakunnalliset rakennusliikkeet.

F-35-hävittäjien infran rakentaminen on Puolustuskiinteistöjen suurin rakennuttamisen kokonaisuus. Kun Puolustuskiinteistöjen investoinnit olivat vielä muutama vuosi sitten noin 60–70 miljoonaa euroa, tänä vuonna niiden arvioidaan nousevan jo noin 350 miljoonaan euroon.

Kuva: Niina Pirskanen /Karjalan lennosto

Ansiopäivärahan saajien määrä laski

Työttömyyskassat maksoivat ansiopäivärahaa elokuussa yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Ansiopäivärahakulut laskivat samana aikana 11 prosenttia.

Ansiopäivärahan saajien määrä on ollut laskussa koko alkuvuoden. Elokuussa nähtiin kuitenkin aiempaa suurempi lasku saajien määrässä. Ansiopäivärahan saajien määrän lasku johtuu osin lomautusten vähenemisestä.

– Yleensä ansiopäivärahan saajien väheneminen on myönteinen merkki, mikä kertoo, että kassojen jäsenet ovat löytäneet työtä, sanoo Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Aki Villman.

– Nyt poikkeuksellinen tilanne näyttää, että muutoksen taustalla on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden kasvu. Ansiopäivärahan saajien määrä laskee samanaikaisesti, kun yleinen työttömyys ja Kelan työttömyysetuuksien saajien määrä kasvaa. Pitkäaikaistyöttömien ansiopäivärahan enimmäismaksuaika on kulunut loppuun ja nuoret eivät ole ehtineet kerryttää riittävän pitkää työhistoriaa saadakseen ansiopäivärahaa.

Ansiopäivärahaa maksettiin kymmenesosa vähemmän kuin viime vuoden elokuussa ja viidennes vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa eli ennen suojaosan poistoa. Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille poistettiin viime vuoden huhtikuussa.

Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet

Suomalaisten työhyvinvointi ja työasenteet ovat muuttuneet enemmän myönteiseen kuin kielteiseen suuntaan viimeisen parin vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys.

– Työn imu ennustaa sitoutumista ja halua jatkaa nykyisessä työpaikassa, joten sen nousu väestötasolla ja laskun pysähtyminen vihdoin myös nuorilla voi selittää irtisanoutumisaikeiden vähenemistä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

– Myös yleinen heikko työmarkkinatilanne voi vaikuttaa asiaan.

Työterveyslaitoksen tutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa koosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti vuosien 2023 ja 2025 välillä.

Yhä useampi kokee työn imua, joka on myönteinen työhyvinvoinnin kokemus. Sen yleisyys on palannut samalle tasolle kuin se oli ennen koronapandemiaa. Yleisintä työn imu on 56–65-vuotiaiden joukossa.

– Ikäryhmien väliset erot ovat selkeitä. Nuoremmat ikäryhmät kokevat yleisesti vähemmän työn imua ja useammin työssä tylsistymistä, sanoo tutkija Sampo Suutala Työterveyslaitoksesta.

Suomalaisten kokemus omasta työkyvystä on pysynyt tasaisena pari viimeistä vuotta, vaikkakin se on heikompaa kuin ennen koronapandemiaa.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio etenee

Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040:n laadintaa. Seurantaryhmän toimikausi alkoi syyskuussa ja jatkuu 30.6.2027 asti.

Seurantaryhmän tehtävänä on tuoda näkemyksiä vision ja erityisesti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten vuoteen 2040 ulottuvien tavoitteiden valmistelun tueksi.

Parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja toimii Maaret Castrén ja varapuheenjohtajana Jaana Strandman. Seurantaryhmässä on jäseniä kahdeksasta eduskuntaryhmästä.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 on tiede- ja kulttuuriministerin aloitteesta käynnistynyt valmistelu. Korkeakoulujen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi nykyisen parlamentaarisessa yhteistyössä laaditun vuonna 2017 julkaistun Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n jälkeen.

Visiotyö etenee kolmivaiheisesti. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tilannekuva päivitettiin yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa viime keväänä. Vision keskeisistä tavoitteista on tarkoitus linjata kuluvan syksyn aikana. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio ja toimisuositukset julkaistaan ensi keväänä.

Visiota tehdään yhdessä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa.

Syyskuussa lähes 300 ylempää toimihenkilöä ja muutama kymmenen YTN-liittojen toimijaa perehtyi muun muassa lakiasioiden laineisiin, työongelmien turbulensseihin ja viestinnän kiemuroihin YTN.laineilla -seminaarissa.

Kuva: Jari Rauhamäki