Jääkiekko on edelleen Suomen seuratuin urheilulaji. Palkkaa pelaamisesta saa noin 900 suomalaista.
Jääkiekko on edelleen Suomen seuratuin urheilulaji. Palkkaa pelaamisesta saa noin 900 suomalaista.

Urheilijoiden

edunvalvonta

on joukkuelaji

Teemu Ramstedt on entinen huippujääkiekkoilija, joka haluaa nostaa urheilijoiden arvostusta yli lajirajojen. Helppoa se ei ole, kiitos suomalaisen urheilukentän hajanaisuuden.

Suomen ja Ruotsin pääsarjassa, A-maajoukkueessa ja KHL:ssä jääkiekkoa ammatikseen pelannut 36-vuotias Teemu Ramstedt on Suomen Jääkiekkoilijat ry:n – tutummin jääkiekon pelaajayhdistyksen – puheenjohtaja. SJRY on viime vuonna 50 vuotta täyttänyt, maan urheiluhistorian vanhin järjestäytynyt pelaajayhdistys.

Jääkiekon pelaajayhdistyksen alkulaukaus oli vahvasti edunvalvonnallinen. Joukko 1970-luvun alun maajoukkueen eturivin pelaajia ei ollut tyytyväisiä kiekkoleijonien peleistä saamiinsa ”stipendeihin”. Vuoden 1973 Moskovan MM-kisojen kynnyksellä Lasse Oksanen, Veli-Pekka Ketola ja kumppanit laittoivat pelihousujen persettä penkkiin saadakseen maajoukkuepeleistä maksettavat korvaukset paremmalle tasolle.

MM-kisojen viimeistelyleirillä maaliskuussa tehty manööveri tehosi: korvaus nousi 1 500 markasta 2 500 markkaan. Neljä kuukautta myöhemmin helsinkiläisessä hotellissa sama ydinporukka oli perustamassa pelaajayhdistystä edistämään jääkiekkoilijoiden asemaa ja arvostusta.

Edunvalvontaa ja vaikuttamista

Pelaajayhdistyksen perustaminen lähti liikkeelle maajoukkuemiehistä, mutta viidessä vuosikymmenessä siitä on tullut miesten ja naisten liigan sekä Mestiksen pelaajien äänellä puhuva kollektiivinen edunvalvoja. Yhdistys neuvottelee myös miesten ja naisten maajoukkuesopimukset.

Ramstedt on yhdistyksen 11. puheenjohtaja. Hänen mukaansa yhdistyksen tehtävä on yksiselitteinen: edistää jääkiekkoilijan asemaa ja arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Urheilija on ammatti siinä missä jokin muukin, mutta muun muassa urheilun erityislainsäädännön takia se ei ole samassa asemassa kuin muut ammatit, Ramstedt sanoo.

– Ammattiurheilijan ura jää pakostakin lyhyemmäksi kuin esimerkiksi poliisin, opettajan tai insinöörin, joten he tarvitsevat vahvoja puolestapuhujia.

Pelaajayhdistyksen viiden vuosikymmenen työ on tuottanut myös tuloksia. Pelaajat saavat rahastoida ison osan tuloistaan peliuran jälkeistä elämää varten, yhdistys on neuvotellut Liigan ja Mestiksen pelaajille työehtosopimuksen kaltaisen yleissopimuksen, turvallisuutta on parannettu joustokaukalolla ja niin edelleen.

– Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen urheilijoihin, urheilijoiden opiskelumahdollisuuksien parantaminen urheilu-uran aikana, ylipäätään saada yhteiskunnassa ammattiurheilijoille lain edessä jokseenkin samat oikeudet kuin muissa ammateissa toimiville, Ramstedt listaa.

Yhdessä hyvää tulee

Ramstedt tunnetaan ennen kaikkea pelaajayhdistyksen puheenjohtajana, mutta haastattelussa hän puhuu mielellään ammattiurheilijoista kollektiivina. Syykin on selvä: hän on myös urheilijoita yli lajirajojen edustavan keskusjärjestö Suomen Urheilijoiden puheenjohtaja.

Ramstedtin mukaan urheilijoiden edunvalvonta on Suomessa haastavaa, kiitos urheiluelämän rakenteiden hajanaisuuden. Kun toimijoita ja intressiryhmiä on paljon, urheilua ammatikseen harjoittavien ääni uhkaa hukkua yleiseen kakofoniaan.

Ramstedt arvioi, että Suomessa on noin 1 500 ammattiurheilijaa, joista jääkiekkoilijoita noin puolet. Lajien huiput ovat omassa kastissaan, mutta suurin osa urheilijoista on taloudellisesti ahtaalla pyrkiessään huipulle.

– Joukot pitää juosta kasaan sekä rikkoa vanhoja rakenteita ja ikivanhoja järjestelmiä, jotta ammatikseen urheilevien ei tarvitse itse maksaa työnsä aiheuttamia kustannuksia. Edunvalvonta on viime kädessä joukkuepeliä.

Edunvalvojan päätä ei palele

Ammattijääkiekkoilijasta on ilmiselvästi kuoriutunut taitava edunvalvoja ja lobbari, joka hallitsee asioiden yksinkertaistamisen. Urheilussa liikkuu valtava määrä rahaa, joka työllistää ison joukon muita ihmisiä kuin urheilijoita.

– Meillä on esimerkiksi 4 000 ammattivalmentajaa, mutta vain 1 500 ammattiurheilijaa. Siinä on epäsuhta: joku järjestelmässä mättää, Ramstedt sanoo.

Urheilijoiden edusmiehen päätä ei palella. Viime keväänä pelaajayhdistys ravisteli Liigan, Suomen Jääkiekkoliiton ja liigaseurojen pyhää kolminaisuutta tekemällä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön suljetusta SM-liigasta.

Kun kantelussa puhutaan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja laittomasta kartellista, on selvää, että pulinaa syntyi. Suomalaisen jääkiekon piirit ovat tunnetusti pienet. Pelaajayhdistyksen tekemä tutkintapyyntö rikkoi yhteisen leikkikentän harmoniaa ja henkilöityi Teemu Ramstedtiin.

– Kun asiasta on erilaisia näkemyksiä, eikö se ole hyvä, että asiaan saadaan selvyys. Pelaajien edunvalvojana pelaajayhdistys teki sitä, mitä sen tehtäviin kuuluu, episodin syntipukiksi leimattu Ramstedt kuittaa.

Jääkiekon pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedtin mielestä urheilija on ammatti siinä missä jokin muukin.Jääkiekon pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedtin mielestä urheilija on ammatti siinä missä jokin muukin.

Lähde: Matti Hintikan kirjoittama SJRY:n 50-vuotishistoriikki Pelaajan ääni.