tutkittua

Palkkamaltilla

on kahdet kasvot

Euroopassa ja erityisesti Saksassa on jaettu isoja palkankorotuksia. Korkotason laskun hidastuminen haittaa Suomen taloutta.

Korkea inflaatio ja noussut korkotaso ovat iskeneet Suomen ja monen muun maan talouteen. Palkansaajat ovat kärsineet ostovoiman heikentymisestä, joka näkyy Suomessa kulutuksen vähentymisenä.

Viimeisimpien tilastolukujen valossa inflaatio on hidastunut merkittävästi. Hinnat nousivat Suomessa heinäkuussa yhden prosentin vuoden takaisesta.

Inflaatio on hidastunut Suomessa selvästi muuta euroaluetta nopeammin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 2,6 prosenttia. Vastaava luku Suomessa oli 0,5 prosenttia. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ei ota huomioon asuntolainojen korkoja ja on vertailukelpoinen eri maiden välillä.

Hintojen nousun myötä odotukset palkankorotuksille ovat luonnollisesti kasvaneet. Suomessa on perinteisesti pitäydytty maltillisissa palkkaratkaisuissa palkkainflaatiokierteen pelossa. Muissa euroalueen maissa näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Suomen kannalta muiden maiden korkeat palkankorotukset ovat haitallisia, jos ne uhkaavat hidastaa korkojen laskua. Odotettua hitaampi korkotason lasku jarruttaa Suomen talouden toipumista.

Ansiot kasvavat muita hitaammin

Suomessa on palkkaratkaisuissa totuttu painottamaan palkkamaltin tärkeyttä. Palkkainflaatiokierteen mahdollisuus oli esillä myös edellisellä työmarkkinakierroksella. Pelkona on, että korkeat palkankorotukset kiihdyttävät inflaatiota entisestään.

Muut euromaat eivät kuitenkaan vaikuta pelkäävän palkkainflaation vaikutuksia ja palkankorotukset ovat olleet huomattavasti Suomen tasoa korkeampia. Esimerkiksi Saksassa nimellispalkat nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6,2 prosenttia vuodentakaisesta. Reaalipalkat nousivat 3,8 prosenttia.

Itävallassa palkat seuraavat hintojen nousua ja viime vuonna sovittiin noin kymmenen prosentin korotuksista. Koko euroalueella palkat nousivat keskimäärin 4,7 prosenttia.

Suomessa tehdyt palkankorotukset kalpenevat euroalueen vastaavien rinnalla, sillä nimellisansiot nousivat keskimäärin 3,9 prosenttia. Reaaliansiot nousivat noin 1,1 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän muihin verrattuna.

Suhdanteet eroavat toisistaan

Maltillisten palkkaratkaisujen myötä menetetty ostovoima ei ole ainoa haaste suomalaisille. Jos muiden maiden korkeat palkankorotukset jarruttavat inflaation hidastumista, sillä on merkittävä vaikutus korkotasoon.

Ohjauskorko on rahapolitiikan keskeinen väline, ja sitä käytetään inflaation hidastamiseksi ja vakaan hinta- tason ylläpitämiseksi.

Korkojen noustessa kotitalouksien kulutus vähenee, kun korkomenot kasvavat. Sillä voidaan siis vaikuttaa kansantalouteen hillitsemällä kulutusta ja investointihalukkuutta.

Suomessa suositaan yleensä vaihtuvakorkoisia euribor-korkoja, jolloin korkotason muutokset siirtyvät kansantalouteen melko nopeasti. Muualla Euroopassa on kuitenkin totuttu käyttämään pitkiä kiinteitä korkoja, jolloin vaikutukset talouteen tapahtuvat hitaammin.

Hitaampi korkojen laskutahti ja maltilliset palkkaratkaisut ovatkin siis Suomen taloudelle melko myrkyllinen yhdistelmä. Korkotason hillitsevät vaikutukset siirtyvät talouteen nopeasti, mutta palkkojen hitaampi kasvu ei tue ostovoiman kehitystä kuten muualla.

Maltilliset palkkaratkaisut toki tukevat inflaation hidastumista Suomessa, mutta muiden maiden korke- ampi inflaatio pitää korkotasoa korkeampana kuin meille olisi ihanteellista.

Palkkamaltista näyttää siis olevan huomattavasti enemmän hyötyä, jos sitä toteutetaan kaikissa euromaissa. Nyt suomalaiset kotitaloudet näyttävät häviävän sen vuoksi suhteessa kilpailijamaiden kotitalouksiin.

Kilpailukykyä palkkamaltilla

Työn hinnan vaisu kehitys on myös tukenut Suomen talouden kehitystä. Suomalaisyrityksille palkkamaltti on ollut hyvä asia ja kilpailuvaltti, ja työn hinnan hitaampi nousu on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä selvästi finanssikriisistä lähtien.

Kilpailukyvyn parantaminen on oleellista Suomen kaltaiselle vientipainotteiselle kansantaloudelle.

Työn hinnan ohella työn tuottavuus on toinen tekijä, kun kustannuskilpailukykyä mitataan. Suomessa työn tuottavuus ei ole kehittynyt yhtä hyvin kuin kilpailijamaissa.

Myös kustannuskilpailukykyä analysoidaan osana palkkaratkaisuja. EU:n komission ennusteen mukaan työn hinnan odotetaan laskevan Suomessa myös tänä vuonna suhteessa kilpailijoihin. Tulevien vuosien ansiokehitys riippuu paljon tulevista palkkaratkaisuista.

Tulevaisuudessa työn tuottavuuden kasvua tukevat ratkaisut ja toimet ovat tärkeitä, jotta kustannuskilpailukykyä ei rakenneta vain vaimealla työn hinnan kehityksellä. Suomeenkin tarvitaan kunnolla ostovoimaa parantavia palkkaratkaisuja, mikä vahvistaa kotitalouksien kulutusta ja siten myös taloutta.

Hitaampi korkojen laskutahti ja maltilliset palkkaratkaisut ovat Suomen taloudelle melko myrkyllinen yhdistelmä.