Standardoinnin keskusjärjestö SFS haluaa maahan kansallisen strategian standardoinnin hyödyntämiseksi. Pk-yritykset pystyisivät lisäämään vientiään, jos he osallistuisivat aktiivisesti kansainvälisten standardien laatimiseen.

– Maan hallitus sanoi, että vetytalous on Suomen keihäänkärki. Silti esimerkiksi alan maailmanlaajuisessa elektrolyysereiden standardoinnissa oli kotimaasta mukana vain yksi organisaatio, päivittelee SFS:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Karina Vikman.

Strategian laatiminen on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan, mutta tämänhetkisten tietojen perusteella sitä aletaan työstää vasta ensi vuonna. Taustalla on EU:n vuonna 2022 julkaisema standardointistrategia, joka nostaisi Euroopan aloitteentekijäksi kansainvälisillä markkinoilla.

Valtio ei johda standardointia vaan tukee pieniä ja keskisuuria yrityksiä maiden väliseen yhteistyöhön osallistumisessa. Se vaatii yritykseltä aikaa ja resursseja, mutta tulokset voivat palkita myöhemmin.

– Jos vaikuttaa omaan toimintaan koskevaan standardiin, on etukenossa alan kehityksessä. Jos ei ole mukana päätöksissä eikä huomioi standardeja, joutuu seuraamaan muiden vanavedessä.

Yhdenmukaisuus helpottaa kasvua

Perimmäisenä tarkoituksena on kilpailukyvyn ja viennin kasvattaminen. Teollisuuden on helpompi skaalata tuotantoaan, kun asiakkailla on yhdenmukaiset vaatimukset.

Pohjoismaat ja Alankomaat käsittävän tutkimuksen perusteella standardointi on ollut sidoksissa 25 prosenttiin työn tuottavuuden kasvusta vuosina 1970–2019.

– Yksi Suomelle tärkeistä viimeaikaisista standardeista on ollut datakeskusten energiatehokkuuden mittarointi, jossa huomioidaan lämmöntalteenotto. Se on tuonut meille paljon investointeja, Vikman kertoo.

Standardi on määritelmä, joka koskee esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia ja vaatimuksia tai järjestelmien toimintaa. Standardien noudattaminen on pääasiassa vapaaehtoista.

Useimmiten standardeista tulevat mieleen esineet, kuten merikontti. Osa standardeista koskee kuitenkin työelämän toimintatapoja, kuten johtamista, turvallisuutta, työterveyttä, riskienhallintaa ja laatua.

Oma tie vaatii päättäväisyyttä

Standardit ovat ikään kuin käänteisiä patentteja: ne ovat keksintöjä, joihin ei haeta yksinoikeutta vaan odotetaan, että kaikki hyödyntävät niitä. Kun yritykset kehittävät uusia ratkaisuja, niiden on mietittävä, suojaavatko ne keksintönsä patentilla vai pyrkivätkö he tekemään siitä alan standardin.

– Se on strategisia ratkaisuja, jotka yrityksen täytyy tehdä. Jos sitä ei ole miettinyt, niin on kilpailijoita huonommassa asemassa, Vikman pohtii.

Yritykset voivat toimia myös omavaltaisesti ja olla välittämättä alan standardeista. Esimerkiksi yhdysvaltalainen elektroniikkavalmistaja Apple käytti puhelimissaan vuosikausia omaa latausliitintään, joka ei toiminut yhteen muiden puhelimien kanssa. Lopulta yhtiö taipui yleiseen standardiin EU:n lainsäädännön vaikutuksesta.

– Jos tuo alalle uuden innovaation, siihen pitää uskoa ja se pitää puskea läpi, tai sitten on kilpailtava yhteen toimivilla tuotteilla.

Kansainväliset standardit tehdään ylätasolla eli maailmanlaajuisen ISOn tai eurooppalaisen CENin kautta. Sen jälkeen suomalaiset standardointiryhmät suosittelevat, vahvistetaanko ne kansallisesti.

Sata tuli täyteen

SFS täytti tänä vuonna sata vuotta. Järjestö syntyi vientiyritysten tarpeesta yhdenmukaistaa ulkomaille suunnattuja tuotteita, kuten laatikoita, joilla vietiin jäkälää. Laatikon mittojen yhdenmukaisuus teki lastaamisesta aiempaa tehokkaampaa.

Standardoinnin tahti on kiihtynyt. Nopeimmillaan standardin kehittäminen vie kolmisen vuotta. Esimerkiksi tekoälystä on kuitenkin jo tänä vuonna vahvistettu standardi, joka säätelee tekoälyn käyttöä organisaation johtamisessa.

Vikmanin mielestä on painetta kehittää standardeja koko ajan reippaammin nopeasti kehittyvillä aloilla, mutta liian nopeasti niitä ei voi tehdä.

– Kiireellisissä tapauksissa voidaan sopia niin sanotuista esistandardeista, jotka voivat valmistua alle vuodessa.

SFS-tunnuksella vahvistettuja standardeja on noin 30 000. Maailmanlaajuiset standardit vahvistetaan kansallisissa järjestöissä, joten pelkästään SFS:n kautta on saatavilla satojatuhansia standardeja tärkeimmistä vientimaista.