Kaapeleita
maan alle ja
meren pohjaan
Kun sähköverkkoja laajennetaan ja vahvistetaan, kaapeleita tarvitaan entistä enemmän. Kirkkonummen uusi kaapelitorni, maamme korkein rakennus, auttaa Prysmiania kasvattamaan tuotantoaan.
Kirkkonummella Suomen korkein rakennus alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Prysmianin kaapelitorni kohoaa peräti 185 metrin korkeuteen.
Kunnossapitoinsinööri Jussi Korolainen ja prosessi-insinööri Juha Suihkonen kertovat, että tornissa vulkanoidaan kaapeleita.
– Tornissa johtimen päälle laitetaan eristeeksi muovikerroksia, joita kuumennetaan niin, että syntyy kestävä yhtenäinen rakenne, ristisilloitus. Kaapelin on oltava pystyasennossa, jotta se pysyy tasaisen pyöreänä, Korolainen selittää.
Uuden tornin vieressä on Prysmianin vanha 1970-luvulla rakennettu kaapelitorni, jolla on silläkin korkeutta kunnioitettavat 75 metriä. Tuotanto vanhassa tornissa jatkuu.
– Uuden tornin ansiosta kapasiteettimme kasvaa ja pystymme valmistamaan entistä järeämpiä kaapeleita. Mitä korkeampi torni, sitä suurempi linjanopeus voidaan saavuttaa, Suihkonen kertoo.
Merituulivoimalat ovat myötätuulessa
Tehtaanjohtaja Topi Loimun mukaan kapasiteettia lisätään, koska vihreän siirtymän myötä merikaapeleiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti.
– Merikaapeleita tarvitaan, kun merituulivoimaloita liitetään sähköverkkoon. Toisaalta merikaapeleita käytetään myös eri maiden välisissä siirtoyhteyksissä.
Prysmian investoi Kirkkonummen Pikkalan tehtaaseensa jo vuosina 2011–2020 yli sata miljoonaa euroa. Nyt investoinnit ovat 240 miljoonaa. Uuden kaapelitornin lisäksi tulossa on uusia laitteita sekä valmistus- ja varastointitiloja kautta linjaston.
Prysmian on maailman johtavia kaapelinvalmistajia, jolla on toimintaa yli 50 maassa. Suomessa sillä on tehdas Kirkkonummen lisäksi myös Oulussa.
Kirkkonummella tehdään sekä maa- että merikaapeleita, tällä hetkellä suurin piirtein yhtä paljon. Maakaapeleita tarvitaan erityisesti ilmajohtoja korvaamaan eli säävarman sähköverkon rakentamiseen. Niiden valikoima pitää sisällään niin pien-, keskijännite- kuin suurjännitekaapelit.
Mutkia moneen suuntaan
Kirkkonummella merikaapeleita valmistetaan jatkuvassa prosessissa ympäri vuorokauden. Kaapeli liikkuu rullilla työvaiheesta ja hallista toiseen. Reitti mutkittelee eri suuntiin kuin suurkaupungin metroverkosto.
– Reitin alussa kupari- tai alumiinilangoista tehdään johdin. Sitten tämä eristetään, rakenteesta poistetaan kaasu, ja kaapelille tehdään vaippa, missä on suojaava metalli- ja muovikerros. Tämän päälle tulee teräslankoja ja muovilankaa, Korolainen kuvailee.
– Lopuksi merikaapeli kootaan kerälle valtavan kokoiselle platformille, syöttölautaselle, josta se siirretään kaapelilaivaan. Kaapelit myös testataan huolellisesti.
Korolaisen mukaan järeimpien 525 kilovoltin merikaapeleiden läpi syötetään esimerkiksi salaman iskua simuloiva lähes kahden megavoltin jännite.
Tehtaalla työskentelee 470 henkeä. Kun kapasiteettia kasvatetaan, myös väkeä tarvitaan lisää. Koska kaapelien valmistuksessa on monia vaiheita, tarvetta on laajasti erilaiselle insinööriosaamiselle:
– Täällä on nykyään muun muassa automaatio-, kone-, sähkö-, suurjännite- ja laatu- insinöörejä, Korolainen kertoo.
Työtä, jolla on merkitystä
Kunnossapitoinsinööri Korolainen on ollut kaapelikonealalla 30 vuotta. Hän vastaa tiiminsä kanssa siitä, että tuotanto pyörii keskeytyksettä, myös esimerkiksi tehtaan laajennusten aikana. Vanhojen laitteiden elinkaaripäivityksiä tehdään tarkoin suunnitellun ohjelman mukaisesti.
– Pidän työni vaihtelevuudesta. Myös opittavaa riittää, kun koko ajan tulee uusia laitteita ja materiaaleja. Nautin myös siitä, että muiden ohjeistuksen lisäksi pääsen joskus itsekin tarttumaan työkaluihin, vääntämään ja säätämään.
Prosessi-insinööri Suihkonen on ollut alalla reilut 17 vuotta. Hän vastaa vanhan tornin kahden eristyslinjan prosessista: laskee muun muassa linjanopeuksia tarjouksia varten, suunnittelee reseptit sekä valvoo ajoja.
– Minua motivoi erityisesti se, että teemme työtä, jolla on suuri merkitys. Merikaapelit auttavat osaltaan siinä, että voimme irtaantua fossiilisen energian käytöstä.
Suomalaista osaamista arvostetaan
Prysmianin vanha kaapelitorni on riittävän korkea, ja sen huipulla sijaitsevassa valvomossa alkaa huimata, mutta ikkunoista avautuvat upeat merinäköalat.
– Kirkkonummella on sikälikin hyvä valmistaa merikaapeleita, koska isot kaapelilaivat pääsevät tehtaan omaan laituriin, Suihkonen huomauttaa. Yhdessä kaapelilaivassa voi olla merikaapelia esimerkiksi sata kilometriä, jolloin lastin paino on noin 10 000 tonnia.
Varastohallissa laivausta Amerikkaan odottaa erä punamustaa merikaapelia, jolla virginialainen merituulivoimala yhdistetään mantereeseen. Näyttää kuin suurella lautasella olisi jättikokoista vadelmametrilakua.
Toisessa hallissa kerällä on merikaapelia, jolla tullaan yhdistämään Kreikan eri saaria toisiinsa.
Prysmianin insinöörien työssä kansainvälisyys korostuu myös kotimaassa. Muualta konsernista tullaan usein tutustumaan suomalaiseen kaapeliosaamiseen; yrityksellä on myös monivuotinen harjoittelijaohjelma.
– Olemme kokeneempina insinööreinä nuorempien tukena. Minulla on tällä hetkellä, samassa huoneessa, työkavereita muun muassa Italiasta, Saksasta ja Meksikosta, Suihkonen kertoo.