Rakennusinsinööri Jarkko Härkisuo on suurten linjojen mies. Siksi hän viihtyy infra-alalla, jossa projektien mittakaava on verraten laaja.

– Piirre on ollut lapsesta asti. En ole ikinä jaksanut mitään pientä piperrystä. Tuhannen palan palapelin kasaamisesta ei koskaan tullut mitään, mutta työnjohtoharjoittelussa 20 kilometrin junarata Rauhasta Imatralle oli ihan sopivan pitkä.

Härkisuo työskentelee rakennetun ympäristön asiantuntijayritys Weladolla projekti-insinöörinä. Hänen työmaitaan ovat esimerkiksi katu- ja tieurakat, rautatiet, valtatiet ja sillat. Härkisuon tehtäviin kuuluvat työmaavalvonta, työmaiden turvallisuuskoordinointi sekä rakennushankkeiden projektinhallinta.

– Käyn työmailla ympäri Suomen varmistamassa, että infra on säännösten mukaan tehty, viranomaisilmoitukset hoidettu ja että turvallisuus on huomioitu riittävän korkealla tasolla.

Projekti-insinöörinä pärjää Härki-suon mukaan järjestelmällinen ja jämäkkä henkilö, joka osaa pysyä puolueettomana tiukoissakin tilanteissa. Insinöörin perusluonne auttaa myös:

Kaikkea ei tarvitse tietää, mutta pitää olla selvillä, mistä tietoa tarvittaessa löytyy.

– Asiat voivat joskus riidellä, eivät ihmiset. Tässä työssä pitää aina pyrkiä puolueettomasti ymmärtämään kaikkia osapuolia.

Reissutyö rasitti ennen

Ensimmäiseltä ammatiltaan Härkisuo on rekkakuski, joka ajoi pitkiä työreissuja niin Suomessa, Ruotsissa kuin Virossakin. Viikot kuluivat tien päällä, ja viikonloppuisin ehti lähinnä hieman huokaista, kunnes sunnuntai-iltana piti taas alkaa tehdä lähtöä.

Tie infran pariin kulki sattuman kautta. Eräällä työmaalla oli hetken aikaa odotella maansiirtoauton kanssa, ja juttukaveriksi löytyi nuori työnjohtoharjoittelija.

– Heräsi ajatus, että ehkä itsekin voi opiskella insinööriksi. Infra-ala veti kyllä heti.

Kun selvisi, että toivealalle voi opiskella Lappeenrannassa, Härkisuo ei muualle hakenutkaan. Pääsykokeisiin piti tosin valmistautua huolella.

– Vähän joutui amispohjalta har- joittelemaan koetta varten. Matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa piti kerrata, kun olin ehtinyt olla jo kuusi vuotta töissäkin siinä välissä.

Parasta yhdistellä etä- ja lähityötä

AMK-opintojen aikana iski koronapandemia, ja opetus siirtyi hybridityöskentelyksi. Härkisuo huomasi sen istuvan hänelle erinomaisesti. Myös nykyisessä työssä vaihtelevat etä- ja lähipäivät.

Virallisesti Härkisuo on kirjoilla Weladon Helsingin toimistolla, jossa hän on käynyt viimeksi alkuvuodesta.

– Työmaatarkastuksia teen kahdesti viikossa ja paperityöt teen etänä kotona.

Lähimmät tiimit ovat Espoossa, Kausalassa ja Mikkelissä, muut työkaverit taas hajallaan ympäri Suomea ja Ruotsia.

Taakse jäänyt tulee vastaan

Aiemmasta työkokemuksesta on hyötyä myös projekti-insinöörin työssä, erityisesti työkoneisiin liittyvien asioiden kanssa. Menneisyys seuraa muutenkin mukana, mitä tulee kierrätykseen ja vastuullisuuteen.

Härkisuo on kuljettanut kierrätykseen esimerkiksi lasia, joka tulee nyt vastaan uusiomateriaalina vaikkapa tienrakennuksessa.

– Vaahtolasiksi kutsutaan sellaista peukalonpään kokoista ryyniä, jossa lasin sekaan on puhallettu ilmaa. Sitä voidaan käyttää eristeenä routaa vastaan tai tierakenteen keventämiseen esimerkiksi painuvalla maaperällä, jossa sora olisi liian raskasta.

Mahdollisuus harrastuksiin

Päivätyön myötä elämään on tullut kaivattua säännönmukaisuutta ja väljyyttä. Nyt aikaa riittää paremmin harrastuksille ja kavereille.

Vapaa-ajallaan Härkisuo pelaa nykyisin salibandya ja jalkapalloa sekä retkeilee. Insinööri tunnetaan myös innokkaana leipojana.