Suomessa ammattiliiton jäseneksi liitytään usein jo koulun käytävällä. Arviolta puolet liittojen uusista jäsenistä liittyy alansa liittoon opiskeluaikana tai valmistumisen yhteydessä.

Insinööreistä vielä suurempi osuus liittyy liittoon opiskelijana. Sehän on järkevää. Jo Eppu Normaali lauloi biisissään Suomi-ilmiö, ettei ”mikään oo niin viisas kuin insinööri”. Tähän lauseeseen olen oppinut lisättävän: paitsi kaksi insinööriä.

Tärkeimmät perusteet liittoon liittymiselle ovat työelämän edunvalvonta ja työttömyysturva. Uskon, että insinööreillä liittymispäätökseen vaikuttaa myös halu olla osa insinööriyhteisöä – ja opintovaiheessa IOL:n opiskelija- bileet.

Suomessa insinööri on etuoikeutettu voidessaan liittyä liittoon helposti ja vailla pelkoa. Suomi kuuluu pieneen vähemmistöön maailman maista, joissa liittoon liittymistä ei tarvitse pelätä.

Maailmalla on toisin: ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin mukaan viime vuonna 75 prosentissa maista on estetty työntekijöitä perustamasta ammattiliittoja ja liittymästä niihin.

Näissä maissa ay-toimijoilta vaaditaan erityistä rohkeutta. He ovat perustavat ammattiliiton henkensä uhalla ja paremman

tulevaisuuden toivossa, ei hyvien bileiden takia. Liitto antaa ihmisille turvan sekä mahdollisuuden neuvotella työehdoista ja kohtuullisesta palkasta. Tämä luo ihmisille uskoa ja toivoa elämään.

SASKin tehtävä on toimia kehittyvien maiden työntekijöiden kumppanina, tukea heitä kehittämään ammattiliittoja ja takaamaan työntekijöille perusoikeudet – luoda uskoa paremmasta tulevaisuudesta.

Oma tehtäväsi Insinööriliiton jäsenenä on muistuttaa itseäsi, ettei työelämän etuja olisi ilman liittoa. Ja tähän tarvitaan enemmän kuin kaksi insinööriä myös täällä Suomessa. Vaikka jäseneksi liittymisen syyt olisivat erilaiset suomalaisilla ja kehittyvien maiden työntekijöillä, olemme saman sorvin ääressä kehittämässä parempia työoloja.