BITTIKATTAUS
Luoton ääni kuuluu verkkolehdessä
Insinööri-verkkolehdessä aloitettiin elokuussa Luoton ääni -kolumnien julkaiseminen. Kolumneissa Insinööriliittoon kuuluvat luottamushenkilöt pääsevät itse kertomaan työstään henkilöstön edustajana, mielipiteitään työelämästä ja muista liiton jäsenille tärkeistä asioista.
– Palstalle on tarvetta ja tilausta. Sen tarkoitus on tehdä luottamushenkilöiden työpaikoilla tekemää työtä näkyväksi ja nostaa tämän liitolle ja sen jäsenkunnalle tärkeän porukan arvostusta, sanoo päätoimittaja Jari Rauhamäki.
Kolumneja kirjoittavat luottamushenkilöt yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Aihe on vapaa, mutta niissä on yhteys työelämään ja omalle työpaikalle. Toistaiseksi aiheina ovat olleet muun muassa vientivetoinen palkkamalli, henkilökohtaiset palkankorotukset ja työyhteisön kehittäminen.
Kirjoituksia julkaistaan verkkolehdessä muutaman viikon välein. Uusin kirjoitus näkyy etusivulla.
Kirjoitusten aiheet liippaavat läheltä monella työpaikalla. Kirjoituksia on hyvä jakaa esimerkiksi omille työkavereille.
Kirjoittajaksi voi ilmoittautua päätoimittajalle jari.rauhamaki@ilry.fi.
20 %
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan viidennes insinööreistä työskentelee projektipäällikkönä tai projektin vetäjänä.
Tuottavuuden kasvu uudessa ympäristössä
Tuottavuuslautakunnan tuoreessa raportissa tarkastellaan tuottavuuskasvun hidastumisen syitä sekä arvioidaan vihreän siirtymän ja geopolitiikan merkitystä Suomen taloudelle.
Tuottavuuskasvun hidastuminen on ollut yksi Suomen keskeisimmistä taloudellisista haasteista finanssikriisin jälkeen. Vaikka työn tuottavuuden kasvu on hidastunut yleisesti länsimaissa, Suomen ero tuottavuuden eturintamamaihin on viime vuosina kasvanut.
Palkat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden ajan hitaammin kuin verrokkimaissa, joten tuottavuuskasvun ongelmat eivät ole aiheuttaneet kustannuskilpailukykyongelmia.
Kasvun hidastuminen on seurausta useista tekijöistä kuten finanssi- ja eurokriiseistä sekä Nokian romahduksesta. Ne iskivät Suomen talouteen voimakkaasti, ja niillä on ollut pitkäkantoisia, toipumista hidastavia vaikutuksia.
Suomen taloudessa on kuitenkin myös lupaavia merkkejä. Haasteena tulevalle kasvulle ja T&K-toiminnalle on kuitenkin koulutetun työvoiman saatavuus. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä on ollut laskussa, nuorten koulutusasteen nousu on pysähtynyt ja jäänyt pahasti jälkeen verrokkimaista.
■ Lue lisää: labore.fi
KUVA: Shutterstock
Jyväskylään ensimmäinen vetytankkausasema
Vireon rakentaa Suomen ensimmäisen suuren kapasiteetin vetytankkausaseman Jyväskylään. Aseman ansiosta kaupungin joukkoliikenteessä aloitetaan liikenne vetybusseilla ensi vuonna.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole vastaavan kokoisia toiminnassa olevia vetytankkausasemia. Jyväskylään rakennettava asema on ensimmäinen neljästä asemasta.
Asema palvelee ensisijaisesti raskaan kaluston ajoneuvoja, kuten kuorma-autoja ja busseja, mutta se on myös suunnattu kevyemmille ajoneuvoille, kuten takseille ja pakettiautoille, edistäen vihreän vedyn käyttöä puhtaana energianlähteenä.
Jyväskylän kaupungilla on strategia saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, mikä alleviivaa kaupungin sitoutumista kestävään kaupunkikehitykseen.
Ensimmäiset vihreällä vedyllä toimivat bussit pilotoidaan Jyväskylässä ensi vuonna. Hankkeessa testataan muun muassa vihreiden vetybussien suorituskykyä pohjoisissa oloissa.
Caetano H2 City Gold -bussien tuotanto alkaa tammikuussa, ja vetybussit otetaan koekäyttöön heinäkuuhun mennessä. Bussit on mahdollista liittää kaupungin joukkoliikenteeseen ensi vuoden aikana.
KUVA: Jyväskylän kaupunki
Teknologia-ala etsii keinoja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen
Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Teknologiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ja Teollisuusliitto ovat käynnistäneet yhteistyön, jolla haetaan konkreettisia ratkaisuja työhyvinvoinnin nostoon ja toimialan tuottavuuden vahvistamiseen.
Vuoropuhelu tähtää työhyvinvoinnin kehittämiseen laajalla yhteistyöllä työmarkkinatoimijoiden ja asiantuntijoiden kesken.
Uusien ratkaisujen etsinnässä hyödynnetään hallitusohjelmaan kuuluvan TYÖ2030-ohjelman kehittämää Tulevaisuusvuoropuhelu-menetelmää.
Menetelmä tuo yhteen tutkittua tietoa, kolmikantaisen yhteistyön sekä laajan työpaikkojen tuen kehittämiseen. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa, ja viimeisen vuoro on joulukuussa.
Teknologiateollisuudenmenestys heijastuu koko Suomen kansantalouteen. Työn tuottavuuden vahvistamiseksi haetaan alalla laajasti keinoja, ja työhyvinvoinnilla on tässä tärkeä rooli. Vuoropuheluun kutsuttiin mukaan yritysten ja liittojen edustajia, asiantuntijoita ja työhyvinvoinnin tutkijoita.
Aloittavien yrittäjien työtulo noin 18 800 euroa
Viime vuonna toimintansa aloitti lähes 25 000 YEL-vakuutettua yrittäjää. Aloittaneiden yrittäjien työtulo oli keskimäärin 18 800 euroa vuodessa. Aloittavien yrittäjien lukumäärä on viime vuosina pysytellyt samoissa lukemissa.
Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastosta.
– Viime vuonna vakuutuksensa aloittaneiden yrittäjien työtulojen mediaani oli hieman yli 14 000 euroa. Neljäsosalla työtulo oli suurempi kuin 23 000 euroa, ETK:n kehityspäällikkö Eeva Poutiainen kertoo.
Hänen mukaansa viime vuonna alkaneista vakuutuksista vajaat 60 prosenttia oli alle 40-vuotiailla yrittäjillä.
ETK on analysoinut lähes 8 800 YEL-vakuutuksen aloittanutta yrittäjää. Heistä lähes puolella työtulosuositus oli alle 20 000 euroa vuodessa.
Noin kuudella prosentilla suositus oli 20 000 euroa, joka oli myös suositusten mediaani. Yhdellä kolmesta työtulo- suositus oli vähintään 30 000 euroa.
Työtulon laskentapalvelu antaa työtulosuosituksen lisäksi liikkumavaran, joka on +/–30 prosenttia suosituksesta.
ETK:n tietojen mukaan noin kahdelle kolmesta aloittaneesta yrittäjästä eläkelaitos on vahvistanut työtulon, joka osuu liikkumavaran alarajan ja työtulosuosituksen väliin.
Harva palkansaaja vaikuttaa työnsä ekologiseen kestävyyteen
Vain kolme prosenttia palkansaajista koki voivansa vaikuttaa työtapojensa tai oman työnsä ekologiseen kestävyyteen paljon ja yhdeksän prosenttia melko paljon vuonna 2023. Jonkin verran pystyi vaikuttamaan vajaa puolet palkansaajista.
Asiaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa.
Vajaa viidennes kaikista 18–67-vuotiaista palkansaajista ilmoitti, ettei ole ajatellut asiaa lainkaan.
Yleisimmin omia toimintatapojaan olivat myös muuttaneet vastaajat, joilla oli paljon vaikutusmahdollisuuksia asiaan.
– Työn ekologinen kestävyys on jää helposti vähän epämääräiseksi. Tyypillisimpiä tapoja ottaa ekologinen kestävyys huomioon olivat etenkin ylemmillä toimihenkilöillä etätöihin siirtyminen, paperiton toimisto ja työmatkojen vähentäminen, kertoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen.
– Muina keinoina mainittiin esimerkiksi sähköauton käyttöön siirtyminen, pyrkiminen energian säästämiseen ja siirtyminen energiatehokkaiden laitteiden käyttöön. Osa palkansaajista nosti esille tavoitteen jätteen vähentämisestä, Pärnänen lisää.
petterin
PALSTA
Vientimalli
Hallitus on antanut esityksen niin kutsutusta vientimallista. Asia on samaan aikaan yksinkertainen ja monimutkainen. Asiaan liittyy monia väitteitä, väärinkäsityksiä ja jopa suoranaisia vääristelyjä.
Suomessa on pitkään enemmän tai vähemmän noudatettu, työnantajien tahdosta, sitä, että pään- avaajan–työehtosopimuskierroksen ensimmäisen sopijan–kustannustasoa noudatetaan jälkeenpäin tulevissa sopimuksissa. Tätä kautta on puhuttu palkankorotusten yleisestä linjasta.
Nyt halutaan lakiin kirjaus, että valtakunnansovittelija olisi sidottu tähän. Hän ei yleensä saisi antaa sovintoesitystä, joka on suurempi kuin yleinen linja. Lakiesityksen mukaan yleinen linja muodostuu, kun jokin merkittävä ala seuraa päänavaajaa palkkaratkaisussa. Eli kun vaikkapa teknologiateollisuus sopii ja kemianteollisuus seuraa samaa linjaa, on syntynyt yleinen linja.
Tosiasia on, että tämä ei käytännössä poikkea siitä, miten työmarkkinoilla on vuosia toimittu. Tosiasia on myös, että on eri asia säätää asiasta lailla kuin toimia periaatteen mukaan, tässä tapauksessa vain toisen osapuolen halusta.
Tosiasia on, että poistamalla periaatteellinen erilaisen sovintoehdotuksen mahdollisuus puututaan sovittelijantoimen vapauteen.
Vientimallin kirjaaminen lakiin ei tarkoita, että kaikki saisivat yleisen linjan mukaiset korotukset. Ei siis voi ajatella, että myöhemmin sopivat alat nostavat jalat pöydälle ja odottavat korotuksia.
Osapuolet saavat edelleen keskenään sopia mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa. Parasta olisikin, että osapuolet ymmärtäisivät alakohtaisen palkanmuodostuksen olevan paras tapa edetä.
Työriidat ovat aina vaikeita, eikä niiden ratkaiseminen ole helppoa. Sovittelijan toimintamahdollisuuksien rajaamisen ei voi nähdä helpottavan tätä työtä. Olisi suotavaa, että lainsäätäjä ei puuttuisi sopimustoimintaan. Se on tarpeeksi haastavaa jo ilman uusia ongelmiakin.
Suomalaismedia käsittelee työelämää myönteisesti
TYÖ2030-ohjelman julkaiseman selvityksen mukaan työelämäkeskustelu on myönteiseen kallellaan. Työelämän laadusta uutisoidaan yleensä neutraalisti tai myönteisesti: suomalaismedian artikkeleista neutraaleja on 39 prosenttia, myönteisiä 36 ja kielteisiä 25 prosenttia.
Myönteisintä työelämäpuhetta mediassa käydään aiheissa, jotka liittyvät eri-ikäisten työuriin, kuten nuorten kesätöihin ja eläkeikäisten työskentelyyn.
Työhyvinvointi ja johtaminen saavat muita teemoja enemmän myös kielteistä julkisuutta.
– On syytä miettiä, miksi työhyvinvointi kääntyy sanastossamme niin helposti työpahoinvoinniksi? Miksi julkisessa keskustelussa työ kääntyy usein kuormituspuheeksi eikä voimavaraksi, kysyy TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitoksesta.
Analyysin pohjalta mediassa syntyy monipuolinen kuva työelämästä: aihetta käsitellään mediassa monesta eri näkökulmasta, ja jutuissa hyödynnetään erilaisia lähteitä.
Eniten mediassa kirjoitettiin työllistymiseen liittyvistä teemoista, esimerkiksi työvoimapulasta.
– On tärkeää, että ongelmista puhuttaessa tuodaan esille myös ratkaisuja, jotta esimerkiksi nuorten työelämäkuva ei muodostu liian yksipuoliseksi. Vastuu monipuolisesta työelämäpuheesta on meillä kaikilla, Kulmala sanoo.
Miehet yhä enemmistönä korkeakoulujen johdossa
Suomalaisten korkeakoulujen hallinnossa on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma, osoittaa tuore Akava Worksin tutkimus ”Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa”.
Korkeakoulujen ylin johto on miesenemmistöistä, vaikka enemmistö niiden opiskelijoista ja henkilöstöstä on naisia.
Miesten osuus nousee mitä korkeammalle korkeakoulujen hallintohierarkiassa mennään. Rehtorin asema on edelleen miesvaltaisin toimi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
Samalla opetustehtävät ovat kasaantumassa aiempaa enemmän naisille, mikä syventää sukupuolten välistä segregaatiota.
Tutkimuksen mukaan yliopistoissa on vahvempi sukupuolijakauma miesten hyväksi kuin ammattikorkeakouluissa.
– Rehtorin toimi on sukupuolittunein tehtävä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa: 85 prosenttia yliopistojen rehtoreista on miehiä ja ammattikorkeakoulujen rehtoreista 71 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen rehtorin toimesta on tullut hieman tasa-arvoisempi kuin yliopistoissa, sanoo selvityksen tekijä, tutkija Heidi Härkönen.