Raumalainen hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras Oy on yksi yrityksistä, joissa neuvotteluja käytiin kesällä. Henkilöstöä kaikissa henkilöstöryhmissä yhteensä oli kesän alussa yhteensä noin 500, joista noin kymmenesosa irtisanottiin tai lomautettiin.

Valtaosa irtisanotuista oli tuotannon väkeä, mutta irtisanottujen joukossa oli myös kahdeksan ylempää toimihenkilöä.

Ylempien luottamushenkilönä neljättä kautta toimii Timo Rouhio. Sitä ennen hän oli varaluottamushenkilönä kolme vuotta. Miehen työhistoria Oraksella ylettyy lähes kolmen vuosikymmenen päähän.

Aiemmin hän työskenteli tuotannon puolella, jolloin hän toimi myös sekä vara- että luottamusmiehenä. Joten kokemusta henkilöstöedustajan roolista Rouhiolla on.

– Olen pyrkinyt töiden ohessa kehittämään itseäni. Opiskelin työn ohessa amk-insinööri tutkinnon koneautomaatioalalta 15 vuotta sitten ja viimeksi suoritin pari kurssia monimuoto-opiskelijana Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Valmistumisen aikoihin hän päätyi myös koulutustaan vastaavaan työhön, ja syyskuun alusta hän on työskennellyt projektipäällikkönä uudessa tuotannonkehitysorganisaatiossa.

Lama on tuttua 1990-luvulta

Rouhiolla on omakohtaista kokemusta työttömyydestä. Nuorena hän hankki rakennusmestarin koulutuksen ja työskenteli rakennusalalla nelisen vuotta, kunnes päälle iski 1990-luvun rakennusalan lama.

– Työt loppuivat meidän seudullamme aika totaalisesti ja olin puolitoista vuotta työttömänä. Hakeuduin sitten muihin hommiin.

Oraksella syynä henkilöstön vähennyksiin Rouhio pitää myyntiä, joka on oleellisesti laskenut.

– Neuvottelujen jälkeen rakennusalan tilanne on entisestään synkentynyt, Rouhio sanoo ja viittaa alalla viime aikoina tapahtuneisiin konkursseihin.

Kesän neuvotteluissa käytiin läpi perusteita, ja henkilöstöedustajat toivat vastaehdotuksia, joilla työnantajan ehdotuksia olisi voinut lieventää. Tuotannollistaloudellisten syiden lisäksi listalla oli muun muassa tuotanto-organisaation ja yksipuolisia työehtojen muutoksia.

Rouhio kertoo, että irtisanomiset toteutuivat kuten työnantaja ehdotti. Sen sijaan muutama pieni muutos organisaatiosta meni läpi.

Pitkiä työsuhteita taustalla

Rouhio kuvailee, että edustettavissa lopputulos oli pettymys ja aiheutti pahaa mieltä, varsinkin tehtaan puolella. Oraksella on ollut poikkeuksellisen pitkiä työsuhteita ja sen tähden laajat irtisanomiset tuntuivat erityisen pahalta. Syksyn mittaan on tarkoitus käydä tarkemmin läpi, miten irtisanomiset ja lomautukset toteutuivat ikäryhmien ja sukupuolien välillä.

– En ole aiemmin ollut mukana irtisanomisneuvotteluissa. Luottamushenkilöaikanani on aiemmin ollut yhdet ennakoivat yt-neuvottelut ja viime vuonna lomautuksiin päättyneet muutosneuvottelut.

Henkilöstöryhmien kesken pidettiin Rouhion mukaan tiivistä yhteistyötä. Säännöllisten tapaamisten lisäksi käytiin käytäväkeskusteluja ja muita epävirallisia tapaamisia. Työnantaja on luvannut henkilöstönedustajille matalalla kynnyksellä tukea, jos muutosneuvottelujen seuraukset ja edustavien huolet käyvät liian raskaiksi.

Henkilökohtaisella tasolla muutosneuvottelut ja niihin liittyvät toimet ovat murhenäytelmä itselle kullekin.

– Toiset pääsevät heti jaloilleen, toiset pienellä viiveellä ja toiset eivät ehkä koskaan, Ruohio arvioi.

– Itsekin 1990-luvun laman läpikäyneenä olen miettinyt, että pääsin uudelleen liikkeelle kohtalaisin pienin vaurioin, mutta kaikki eivät päässeet.

Muuttotappiokunnissa vaikeaa

Jatkossa työllistyminen Raumalla on työntekijöille Rouhion mielestä vaikeaa, samoin valtakunnallisesti. Alan vaihtoja tulee varmasti eteen. Toimihenkilöille saattaa löytyä työnjohto- ja asiantuntijatehtäviä.

– Rauma on ollut muuttotappiokunta jo jonkun aikaa ja asuntokauppa on ollut hiljaista. Jos haluaa lähteä muualle, voi olla vaikeaa realisoida omaisuuttaan, esimerkiksi asuntoaan.

Maan hallituksen kaavailemien muutosten seuraukset arveluttavat.

– On jalo ajatus, että vaihdetaan äkkiä uusiin tehtäviin, jos työpaikalla on muutoksia. Työmarkkinat eivät ole kyllä siinä kunnossa, että työllistytään saman tien vaikka rakennusalalle. Hetken päästä huonot tilanteet siirtyvät myös muille aloille, Rouhio pohtii.

Hänenkin työpaikallaan on huomattu, että hallitusohjelmassa paistaa läpi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tavoitteet.

– Ansiopäivärahaa leikataan jo parin kuukauden jälkeen, Rouhio hämmästelee ja muistuttaa, että jo pelkkä rekrytointiprosessi kestää helposti kolme kuukautta.

Hänen mielestään muutostilanteissa on tuettava heitä, jotka jäävät ilman työtä esimerkiksi tarjoamalla muuntokoulutuksia, jos aiemmalta alalta ei enää.