Vuosikymmeniä sitten, 1940-luvun lopulla Suomi oli toipumassa sodasta. Maata jälleenrakennettiin, miehet rakensivat perheilleen koteja, mutta kaikesta oli pulaa ja kertaalleen käytetyt naulat oiottiin. Saunan jälkeen Lauantain toivotut -radio-ohjelmassa soi Metro- tytöt. Vastavalmistuneen rintamiestalon lämmityskattilan kyljessä luki Jämä.

Vuosikymmenet ovat vierineet, mutta Kaukora Oy:n valmistamat Jämät ja Jäspit ovat kulkeneet tiivisti mukanamme.

– 1960- tai 1970-luvulla rintamiestalon vanha puukattila sitten kannettiin ulos ja tilalle tuotiin meidän firmamme öljykattila, tuotannon kehitys- ja kunnossapito-osaston päällikkö Timo Jalonen maalailee.

– Nykyisin samassa talossa asuva rintamamiehen lapsenlapsi on ehkä vaihtanut öljykattilan Tehowatti Air -ilmavesilämpöpumppuumme, sähkön ja automaation pääsuunnittelija Rami Heinonen lisää.

He arvioivat, että yhtiön laitteita on valmistettu vuodesta 1949 lähtien lähemmäs miljoona kappaletta. Maan suosituin käyttövedenlämmitin, JÄSPI VLM 300, on joka toisessa suomalaisessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa.

Tuotekirjo kattiloista lämpöpumppuihin

Nykyään Kaukora, historialtaan Jäspi & Mäkinen, valmistaa lämmityslaitteita ja -järjestelmiä hyvin laajalla kirjolla.

– Lämminvesivaraaja eli ruostumattomasta teräksestä valmistettu vedenlämmitin on volyymiltaan suurin tuotteemme. Teemme sen lisäksi esimerkiksi ilma-vesi- ja maalämpöpumppuja, puu-, sähkö- ja biokattiloita ja kaukolämmityslaitteita eli lähes kaikkia kotitalouksien tarvitsemia lämmitysjärjestelmiä, Jalonen kertoo.

Heinonen mainitsee, että juuri tällä hetkellä maalämpöpumput ovat edelleen hyvin in, mutta ilma-vesilämpöpumput ovat tulleet vauhdilla niiden rinnalle.

– Ilma-vesilämpöpumpussa suuria hyötyjä saa suhteessa pienemmällä investoinnilla. Maalämpöpumpun vaatima kaivojen poraus on kallista eikä porauksia voi tehdä joka paikassa, hän miettii.

Vesi vanhin voitehista

Yhteistä kaikille Kaukoran valmistamille laitteille on, että niissä lämpöä varastoidaan veteen ja siirretään veden avulla paikasta toiseen.

– Vesikiertoiset järjestelmät ovat erinomaisia varastoimaan ja siirtämään lämpöä, oli lämmönlähde mikä tahansa, Heinonen huomauttaa.

Hänen mielestään firman menestystä selittääkin osaltaan se, että tuotantoa ei ole koskaan sidottu vain yhteen lämmönlähteeseen. Esimerkiksi 1970-luvun öljykriisin myötä monet kattilavalmistajat joutuivat vaikeuksiin, koska ne olivat luottaneet liikaa öljyyn.

Yhtiön nykyinen nimi on peräisin samalta vuosikymmeneltä. Kaukora tarkoittaa kaukolämpöä Raisiosta.

Yhtiöllä on Raision lisäksi tehdas myös Turussa ja myyntitoimisto Kokkolassa, ja se työllistää noin 160 henkeä.

Kaukoralla on myös vientiä Eurooppaan.

– Uusia vientikohteita on etsitty erityisesti Venäjän naapurimaista, Baltiasta ja Manner- Euroopasta, Jalonen kertoo.

Taustalla myös tehokas tuotanto

Jalonen miettii, että Kaukoraa on auttanut osaltaan myös voimakas panostus tuotannon tehokkuuteen.

– Miten tuotanto voitaisiin saada toimimaan entistä paremmin ja mahdollisimman virtaviivaisesti. Haluamme pitää langat omissa käsissämme ja tehdä itse kaiken, mikä on järkevää, hän pohtii.

Ulkopuoliset hankinnat on hajautettu siten, ettei esimerkiksi teräs tule vain yhdestä paikasta. Tehtailla on automatisoitu monia mekaanisia työvaiheita ja laitettu työhön robotit, joita on jo yli neljäkymmentä. Vastikään Raisiossa tehtiin myös esimerkiksi miljoonaluokan investointi uuteen laserleikkuriin.

– Myös oman työni kannalta on mielenkiintoista, että firma haluaa mennä koko ajan eteenpäin ja kehittyä. Kaukora nojaa vahvasti suomalaiseen insinööritaitoon, Jalonen pohtii.

Samaa mieltä on Heinonen, joka on saanut äskettäin rinnalleen sähkösuunnittelutöihin myös nuoremman kollegan.

– Tuntuu hienolta olla mukana jatkamassa firman pitkiä perinteitä. Siinä on myös jotain aivan erityistä, että olemme päässeet laitteillamme niin moniin suomalaisiin koteihin, ikään kuin kodin sydämeksi.

Mukana matkassa myös tulevaisuudessa

Raision tehdaskierroksemme päätteeksi pysähdymme tutkailemaan vanhaa, aidosta rintamiestalosta pelastettua ja kunnostettua Jämä-puukattilaa vuodelta 1958. Jalonen arvioi, että siinä on aikoinaan poltettu puun lisäksi myös koksia.

Kuluvana syksynä elämme keskellä suurta energiamurrosta. Vielä emme tiedetä, mikä on rintamiestalon rakentajan lapsenlapsenlapsenlapsen lämmönlähde – asuu hän sitten samaisessa rintamamiestalossa, muussa pientalossa, rivi- tai kerrostalossa.

Jalonen ja Heinonen ovat kuitenkin varmoja, että Kaukora on jatkossakin mukana kuvioissa.

– Tarve lämmön ja energia varastoimiseen ei ole ainakaan vähenemään päin. Meillä on jo valikoimissa esimerkiksi omia aurinkoenergian kanssa yhteensopivia ratkaisuja sekä järjestelmiä vaikkapa sähkömarkkinoiden tuotantohuippujen tasaamiseen, Heinonen mainitsee.

Hän arvioi, että yksi tulevaisuuden trendi on myös kaksisuuntainen energian syöttäminen, missä energiaa kulkee takaisin verkkoon.

Jalonen pohtii, että jopa esillä olleet pienydinvoimalat saattavat avata Kaukoralle uusia mahdollisuuksia, jos niitä jonakin päivänä ryhdytään rakentamaan.

– Pienydinvoimalat tuottavat paljon hukkalämpöä, joka kannattaa tietenkin käyttää hyväksi ja jakaa kodeille.