Kiinteistönvälittäjien kuluneen sanonnan mukaan asunnon kolme tärkeintä kriteeriä ovat sijainti, sijainti ja sijainti. Vienti- yrityksen perustamisessa tämä ei pidä enää paikkaansa, väittää Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Kasvuun tähtäävän yrityksen kumppanit ja asiakkaat sijaitsevat joka tapauksessa ympäri maailmaa, joten sillä ole välttämättä väliä, mihin päin Suomea pääkonttori on pystytetty.

– Minua pyydettiin juuri käymään Pelloon. Siellä on muutamia yrityksiä, jotka voisivat lähteä nousuun, Pakarinen kertoo.

Huipputeknologiaa kehittävät yritykset toki hyötyvät ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen läheisyydestä. Yritysten keskittymät muodostavat ekosysteemejä, joissa yhden kasvu ruokkii muiden menestystä. Esimerkiksi Kajaaniin on keskittynyt pelialaa, Kuopioon terveysteknologiaa ja Lappeenrantaan elintarviketeknologiaa.

Liikevaihto kasvaa vauhdilla

Suomen startupyhteisöllä on tavoitteena kasvattaa pienistä, kasvuhakuisista vientiyrityksistä Suomelle kolmas kivijalka metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle.

Yhteisössä on 230 yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä 4,5 miljardia euroa. Kymmenen miljardin tavoite vuosikymmenen loppuun mennessä on menossa nykyvauhdilla rikki etu- ajassa.

Yhteisöön pääsee jäseneksi, jos on halua kasvaa ulkomaille ja takana on ainakin yksi onnistunut rahoitus- kierros. Toiminnan on oltava skaalautuvaa.

– Tavallinen parturikampaamo ei olisi jäsenkelpoinen, mutta parturikampaamosovellus, jolla voi tilata parturikampaajan suoraan kotiin, on, Pakarinen havainnollistaa.

Yhteisön yritykset työllistävät noin 5 000 työntekijää. Kaikkiaan Suomessa on arviolta 4 000 startupia, joissa työskentelee noin 29 000 työntekijää. Tärkein etu yhteisöön liittymisestä ovat verkosto ja keskinäinen tuki.

– Vaikka Whatsapp-ryhmässä on kilpailijoita, siellä autetaan aktiivisesti toisia antamalla neuvoja.

Maahanmuuton kiristys pelottaa

Kotimaassa on hyvät edellytykset kasvulle, ja Pakarinen näkee hallitusohjelman parantavan yrityksen perustamisen kannusteita. Hän kritisoi kuitenkin maahanmuuttoa kiristävää linjausta.

– Se on luonut kielteistä maakuvaa Suomelle, mikä on todella haitallista.

Pakarisen mielestä huippuosaajien saaminen Suomeen on tärkeää.

– Miljardien arvoisen pelin on voinut suunnitella 4–5 ihmistä. Jos yksi heistä ei olisi saapunut, koko peliä ei olisi syntynyt.

Hyvänä hallitusohjelmassa Pakarinen pitää uudistusta, joka tekee mahdolliseksi kotimaisen ylioppilastutkinnon suorittamisen englannin kielellä. Se voi houkuttaa maahan perheellisiä, kokeneita osaajia.

Kun ulkomaalainen huippuosaaja harkitsee saamiaan työtarjouksia eri maista, Suomen vetovoima syntyy ennen kaikkea turvallisesta ympäristöstä ja joustavasta työelämästä.

– Täällä johtajakin voi tehdä kahdeksasta neljään -päivää. Työn ja perheen voi yhdistää ja saa elää elämisen arvoista elämää.

Ruuhka-Suomen asukas ei ehkä hahmota sitä, että Suomeen muuttavalle maakunnat saattavat olla houkutteleva vaihtoehto.

– Jos tulee maailman todellisista metropoleista, Helsinki on pieni kylä. Sillä, muuttaako pääkaupunkiin vai Rovaniemelle, ei ole käytännössä merkitystä.

Koulu saisi kannustaa yrittämään

Yleinen ilmapiiri ja koulu tukevat huonosti yrityksen perustamista. Silti valmiutta yrittämiseen on kaikkialla, myös Pakarisen synnyinkaupungissa Varkaudessa. Suomen sadan trendaavimman startupin listalla on tällä hetkellä yksi paikallinen yritys, Kwork, joka tarjoaa ohjelmistotuotteita julkisyhteisöille ja yrityksille.

– Harva lapsi sanoo pienenä, että haluaa yrittäjäksi. Sen kun saisi lapsiin iskostettua, että voi yrittää, olipa sitten kotoisin Kemistä tai Varkaudesta.

Yrityksen perustajalta vaaditaan Pakarisen mukaan pelkäämättömyyttä ja positiivisuutta. Nämä luonteenpiirteet ovat hyväksi myös työntekijälle, josta voi myöhemmillä rahoituskierroksilla tulla yksi firman omistajista.

– Startupit ovat joustava maailma. Pitää tehdä ratkaisuja nopeasti, myöntää virheet ja vaihtaa suuntaa, tehdä päätöksiä matalalla kynnyksellä.

Pakarinen on entinen SM-tason yleisurheilija ja nykyinen Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja. Hän pitää mielekkäänä verrata startup- yrittäjyyttä urheiluun.

– Molemmissa pitää olla selkeä päämäärä, ja yhteisöllisyys on tärkeä voimavara. Kummassakin on valtava intohimo yhteen asiaan, jonka eteen tekee kaikkensa, onnistuu tai ei.