Tänä vuonna julkaistussa Indiana Jones and the Dial of Destiny -elokuvassa nähdään kummia. Tarinan takaumissa arkeologian professoria näyttelevä Harrison Ford näyttää ikäistään selvästi nuoremmalta. Vuodet on saatu riisuttua näyttelijän kasvoilta tekoälyn avulla. Toteutuksen on tehnyt visuaaliseen editointiin vuosikymmeniä keskittynyt ILM- yhtiö.

Hollywood-tuotannot seuraavat perässä sitä, mihin kaikkeen luova tekoäly jo pystyy. Suhteellisen yksinkertaisilla komennoilla uudet työkalut tuottavat vaikka kokonaisia elokuvia, joskaan niiden laatu ei vielä kilpaile ihmisten tekemien kanssa. Vakuuttavaa jälkeä syntyy, kun eri tarkoituksiin optimoidut sovellukset avustavat ammattilaisia yksittäisissä elokuvatuotannon työvaiheissa.

Tekoälysovellukset avustavat muun muassa käsikirjoituksessa, kuvakäsikirjoituksessa, tuotannon käytännön järjestelyissä, näyttelijöiden valinnassa, elokuvan taloudellisen menestymisen ennustamisessa, videon tuottamisessa, editoinnissa, säveltämisessä ja markkinoinnissa.

Aihe on ollut pinnalla kehityksen nopeuden lisäksi siksi, että käsikirjoittajat ja näyttelijät järjestivät Yhdysvalloissa tänä vuonna yli sadan päivän mittaisen lakon. Ammattilaiset pelkäävät, että ihmistyön osuus vähenee ja digitaalista aineistoa uusiokäytetään korvauksetta.

Kuva ja ääni syntyvät jälkikäteen

Usko tekoälyn kykyihin ei ole tuulesta temmattu. Myöhemmin tänä vuonna julkaistaan elokuva Here, jossa näyttelevät muun muassa Kelly Reilly, Tom Hanks ja Robin Wright. Heidät nähdään eri-ikäisinä Metaphysics-yhtiön ohjelmiston mallintamina. Tekniikka on edistyksellisempi kuin uusimmassa Indiana Jonesissa, sillä ohjelmisto saa hahmot tekemään asioita, joita näyttelijät eivät ole tehneet kuvauksissa.

Äänituotanto kehittyy vanavedessä. Viime vuonna julkaistussa Top Gunin jatko-osassa Top un: Maverick tekoälyä käytettiin näyttelijän äänen tuottamiseen.

Alkuperäisessä vuonna 1986 ilmestyneessä elokuvassa esiintyi Jäämiehenä näyttelijä Val Kilmer, jolta kurkkusyöpä vei myöhemmin äänen. Hän osallistui jatko-osan kuvauksiin, ja hänen vuorosanansa muodostettiin Sonanticin ohjelmistolla.

Elokuvan tarina on ironinen

Viime vuonna julkaistiin netissä myös The Safe Zone, jonka sanotaan olevan ensimmäinen tekoälyn käsikirjoittama ja ohjaama elokuva. Tekstin kuuden minuutin mittaiseen lyhytelokuvaan tuotti Open AI:n Chatgpt-työkalu, ja kuvakäsikirjoituksen tuottivat Dall-E 2 ja Midjourney. Videossa näkyvät ihmiset ovat ihmisnäyttelijöitä.

Safe Zonen tarina on tahallisen ironinen: siinä tekoäly on valloittanut maailman ja tuhoaa ihmiskunnan. Vaikea sanoa, onko lyhytelokuva osoitus tekoälyn kyvyistä vai siitä, kuinka sielutonta sisältöä se suoltaa. Tekijöiden tarkoituksena oli ennen kaikkea kiinnittää päättäjien huomiota tekoälyn sääntelyyn.

Seurauksia kannattaa miettiä. Tekoäly voi tuottaa sisältöä, joka rikkoo tekijänoikeuksia. Se pystyy lisäksi tekemään uskottavia syväväärennöksiä, joiden voidaan sanoa esittävän todellisuutta. Ingmar Bergmanin elokuvasta Naisen naamio – Persona tehdään Göteborgin elokuvajuhlille versio, jossa näyttelijä on korvattu toisella. Tarkoitus on kiinnittää huomiota juuri elokuvan tekijyyteen liittyviin kysymyksiin.

Kuvitelmat muuttuvat todeksi

Elokuvatuotannossa tekoälyä on käytetty 2000-luvun alusta lähtien, kuten Taru sormusten herrasta -trilogiassa ja Matrixissa. Alkujaan tekniikalla on tuotettu erikoistehosteita, ja sen mahdollisuudet ovat laajentuneet vuosi vuodelta.

Hollywood saattaa saada yhä vakavampia kilpailijoita perinteisen filmiteollisuuden ulkopuolelta. Kuka tahansa internetkäyttäjä pystyy tuottamaan kehnoja videopätkiä ilmaiseksi muutamissa sekunneissa, kuten Fulljourney-sovelluksella. Maksullisilla palveluilla ja pienellä perehtyneisyydellä päästään esteettisesti jo viihdyttävälle tasolle, mikä näkyy vaikkapa useilla työkaluilla kootussa, Youtubeen ladatussa kuvitteellisessa Aki Kaurismäen ja Wes Andersonin Kalevala-elokuvan trailerissa.

Jos tekoälyn kehitys jatkuu nykyistä vauhtia, se pystyy pian tuottamaan ainakin olemassa olevien elokuvien tai sarjojen uskottavia jatko-osia. Tuottajat pitävät vanhasta ja tuottoisasta, mutta uuden luomisessa ihmisille jää vielä toistaiseksi ekologinen lokero.

Toinen kysymys on, haluaako kaukosäätimen herra nähdä uutta. Katseluelämykseen saa lisää virtaa myös muilla tempuilla. Vanha elokuva voi viedä ihan eri tavalla mukanaan esimerkiksi, jos itsensä skannannut katsoja saa kunnian päästä tarinan päähenkilön rooliin.