Hallituksen työelämäkirjaukset puhuttivat teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöitä lokakuun alussa Haikossa pidetyssä koulutusseminaarissa.
Hallituksen työelämäkirjaukset puhuttivat teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöitä lokakuun alussa Haikossa pidetyssä koulutusseminaarissa.

Hallitusohjelman kirjaukset herättävät Insinööriliitossa huolta

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mukaan suomalainen työelämä mullistuu, mikäli Petteri Orpon hallituksen ohjelman työelämäkirjaukset menevät muutoksitta läpi.

Maan hallituksella on selkeä tahto laittaa suomalainen sopimus- ja neuvottelujärjestelmä uuteen uskoon. Eikä vain sitä: Hallitusohjelmassa on pitkä lista työelämää koskevia esityksiä, jotka iso joukko palkansaajia löytävät vaalikauden aikana edestään.

– Olemme käyneet hallitusohjelman huolella läpi. On pakko todeta sen sisältävän varsin mittavan määrän jäsenten kannalta epäedullisia kirjauksia, puheenjohtaja Samu Salo sanoo.

Hän painottaa, että Insinööriliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö.

– Hallitusta emme vastusta, teemme yhteistyötä hallitusten kanssa niiden kokoonpanosta riippumatta, mutta etujärjestönä meillä on oikeus ja velvollisuus vastustaa hallitusten esityksiä silloin, kun ne ovat jäsenkunnan kannalta haitallisia. Siitä nyt on kysymys.

Tasapaino horjuu

Salon mukaan erityisen huolestuttavia ovat kirjaukset, jotka toteutuessaan muuttavat sopimus- ja neuvottelujärjestelmää pysyvästi.

– Vientimallin kirjaaminen lakiin on tällainen. Se on työehdoista sopimisen kannalta kyseenalainen ja sitoo valtakunnansovittelijan käsiä työriitojen sovittelussa ainutlaatuisella tavalla. Vientimalli vaikeuttaa alakohtaisten palkkavääristymien korjaamista ihan riittävästi jo nyt.

Salo näkee ongelmia myös kirjauksissa, joilla hallitus pyrkii edistämään paikallista sopimista. Insinööri- liitolle paikallisen sopimisen lisääminen sopii, kunhan se on aitoa ja tasapuolista.

Salon mielestä hallitusohjelman kirjaukset paikallisesta sopimisesta vähentävät työnantajien mielenkiintoa järjestäytyä, mikä pitkällä aikavälillä nakertaa työehtosopimusten yleissitovuutta.

– Jos ja kun yhteys valtakunnallisen ja paikallisen sopimisen välillä heikkenee tai katkeaa, työntekijän asema ei ainakaan parane. Minusta neuvotteluosapuolten tasapuolista asemaa ei pidä ylen määrin horjuttaa vielä lisää nykyisestä.

Kaltoin kohdeltuja siellä täällä

Salon mukaan hallituksen työelämäheikennysten lista on pitkä: irtisanomisen ja määräaikaisten työsopimusten helpottuminen, lakko-oikeuden rajoittaminen ja aikuiskoulutustuen lopettaminen ja niin edelleen.

– Erityisen kaltoin hallitusohjelma kohtelee työttömiä. Normaalioloissa työttömyys ei Insinööriliiton jäseniä rasita samalla tavoin kuin palkansaajia keskimäärin, mutta meilläkin kokeneiden, yli 55-vuotiaiden työttömyys on ongelma. Heille työttömyysturvan leikkaukset ovat kohtuuttomia, kun tietää, kuinka vaikeaa eläkeiän kynnyksellä olevien tekniikan alan ammattilaisten on löytää yksityiseltä sektorilta uutta työtä.

Salo huomauttaa, että Insinööriliitto ei tyydy vain vastustamaan hallituksen esityksiä.

– Liiton linjaan on jo pitkään kuulunut, että esitämme asioihin myös omia ratkaisuja. Niin teemme tälläkin kerralla. Meillä on vaihtoehtoja, joilla voidaan saavuttaa osa hallituksen talous- ja työllisyystavoitteista.

Jäsenmäärä kasvaa, talous kunnossa

Keväästä 2016 lähtien Insinööriliittoa johtaneen Samu Salon mielestä liiton toiminta on vakaalla pohjalla. Liiton talous on kohtuullisessa kunnossa: Käytännössä toiminta rahoitetaan jäsenmaksutuotoilla.

– Liittomaksu on pysynyt samana vuodesta 2015. Se on hyvä saavutus ottaen huomioon viime vuosien aikana merkittävästi kohonneet kustannukset, Salo sanoo.

Hänen mukaansa liitto on jäsenmaksun ennallaan pitämisellä halunnut tukea nopeasti nousseen inflaation kanssa painivaa jäsenistöä.

– En kuitenkaan voi luvata, että jäsenmaksun korotukselta vältytään tulevina vuosina. Yhden tai kahden euron korotus jäsenmaksuun kuukaudessa antaisi jo paljon liikkumavaraa liiton toiminnalle.

Salon mukaan liiton jäsenmäärän vakaa kasvu on ollut keskeinen tekijä siihen, että jäsenmaksua ei ole tarvinnut kahdeksaan vuoteen korottaa.

– Toki se vaatinut myös talouskuria ja toimintojen huolellista suunnittelua, hän sanoo.

Insinööriliiton hallitus jo pitkään halunnut puheenjohtajan keskittyvän vaikuttamistyöhön, jonka tärkeyttä korostavat myös jäsenet.

– Vaikuttamistyön ohella toinen keskeinen tehtäväkuvani on työmarkkinaedunvalvonta, jonka parissa viihdyn parhaiten.

Salon mukaan nämä kaksi asiaa vievät leijonanosan hänen ajastaan. Tämä tarkoittaa, että liiton puheenjohtajaa nähdään aikaisempaa vähemmän jäsentapahtumissa ja muussa järjestöllisessä toiminnassa.

– Kaikkeen aika ei riitä, vaikka haluaisikin. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia, Salo sanoo.

Teksti: Jari Rauhamäki