BITTIKATTAUS
Avulias aviisi vai jumittunut julkaisu
Insinööriliiton julkaiseman Insinööri-lehden lukijoilta kysytään säännöllisin väliajoin näkemyksiä lehdestä. Nyt on jälleen kyselyn aika.
Kyselytutkimuksessa selvitetään muun muassa lukutottumuksia, tiedontarpeen saatavuutta, aihepiirien kiinnostavuutta sekä tuoreimman eli juuri tämän Insinööri-lehden sisältöä.
Toimitukselle tutkimustulokset ovat tärkein kanava saada tietoa lukijoidensa kannoista lehdestä. Niiden perusteella lehteä kehitetään lukijoiden toivomaan suuntaan. Lukijatutkimuksen tuloksia esitellään joulukuussa ilmestyvässä lehdessä.
Ensi viikolla lukijatutkimus lähetetään tuhansille IL-yhteisön jäsenille. Jos kuulut tähän 7 500 jäsenen otantaan, ilmaise näkemyksesi. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan 500 euron GoGift-lahjakortti, jolla voi tehdä ostoksia yli sadassa liikkeessä ja joka on voimassa noin kaksi vuotta. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Insinööriliiton Työmarkkinatutkimus selvittää jäsenkunnan palkkatasoa ja muita työsuhteeseen liittyviä asioita. Jos saat kutsukirjeen, vastaa myös siihen. Vastaajien kesken arvotaan lahjakortteja Verkkokauppa.comiin.
1,5 milj.
Tilastokeskuksen mukaan aikuiskoulutukseen osallistui viime vuonna lähes joka toinen 18–64-vuotias. Määränä tämä vastaa noin 1,5 miljoonaa henkeä.
Koirat oppivat tunnistamaan tuhosieniä sekä näytteistä että metsässä.Koirat auttavat metsätuhojen ennaltaehkäisyssä
Havupuita lahottavien tuhosienten on arvioitu aiheuttavan metsätaloudelle kymmenien miljoonien eurojen menetykset vuosittain. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Lapin ammattikorkeakoulun (Lapin AMK) tutkimus osoitti, että koirat tunnistavat tuhosieniä hajun perusteella sekä irtonäytteistä että maastokohteista.
Metsien terveydentilasta voidaan huolehtia parhaiten varautumalla tuhoihin riittävän aikaisin. Havupuita lahottavien kuusen- ja männynjuurikäävän on arvioitu aiheuttavan Suomen metsätaloudelle noin 50 miljoonan euron menetykset vuosittain.
Luken ja Lapin AMKin tutkimuksessa selvitettiin koirien hajuaistin käyttömahdollisuuksia juurikääpäsienten aikaisessa havainnoinnissa sekä kehitettiin menetelmiä ja koulutusta koirakoille tuhosienten tunnistamiseksi metsissä.
Metsässä koirat oppivat tunnistamaan pitkälle edenneen kuusenjuurikääpätartunnan erityisesti juurakoiden ja kaatuneiden puiden itiöemistä sekä kantojen lahosta.
Tutkimuksen perusteella koirien koulutusmenetelmä sopiikin sekä kuusenjuurikäävän että männynjuurikäävän aikaisen vaiheen tunnistamiseen metsikössä suhteellisen luotettavasti. Männynjuurikääpä tunnistettiin myös pystypuista ja taimista.
KUVA: Gettyimages
Lämpöputket kulkevat Mustikkamaan vanhoissa öljyluolissa.Ydinlämpöä suunnitellaan Helsinkiin
Helsingin energiayhtiö Helen ja startup-yhtiö Steady Energy ovat solmineet aiesopimuksen investoinnista ydinlämpövoimaan. Sopimus antaa mahdollisuuden jopa kymmenen, teholtaan 50 megawatin reaktoriyksikön hankkimiseen.
Pienet ydinvoimalat ovat yksi lupaavimmista keinoista vähentää energiantuotannon ilmastovaikutuksia kustannustehokkaasti. Helen pyrkii tuottamaan energiaa hiilineutraalisti vuonna 2030. Koko Suomen hiilipäästöistä ydinvoima voi vähentää kahdeksan prosenttia, jos kaukolämpöä ei tuoteta enää polttamalla.
Yhtiöt suunnittelevat ydinlämpötuotantoon tähtäävää ennakkoinvestointisopimusta seuraavan puolen vuoden aikana. Vuosille 2024–2027 sijoittuva sopimus kattaisi muun muassa ydinenergialain uudistamisen edistämisen, sijoituspaikka- ja teknologialuvan hakemisen sekä laitoksen kauppahinnan kiinnittämisen.
Helen on ensimmäinen Steady Energyn kanssa yhteistyöhön ryhtyvä energiayhtiö. Steady Energy perustettiin viime kesänä kaupallistamaan Suomessa VTT:n tutkimuksessa ja ydinenergiateollisuudessa kehitettyä ydinlämpölaitoksen konseptia. Kasvuyhtiö aikoo edetä myös globaaleille lämpömarkkinoille.
KUVA: Katri Tamminen / Helen
Komissio suosittelee riskinarviointia teknologia-aloilla
EU-komissio on hyväksynyt suosituksen EU:n taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisistä teknologia-aloista jäsenmaiden kanssa tehtävää riskinarviointia varten.
Suositus perustuu Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiasta annettuun yhteiseen tiedonantoon, jonka pohjalta taloudelliseen turvallisuuteen voidaan soveltaa kattavaa strategista lähestymistapaa.
Suosituksessa komissio esittää luettelon kymmenestä kriittisestä teknologia-alasta. Ne valittiin seuraavien kriteerien perusteella: teknologian mahdollistavuus ja muutosvoimaisuus, yhdistetyn sotilas- ja siviilikäytön riski sekä riski teknologian käytöstä ihmisoikeusloukkauksiin.
Suosituksessa nimetään kymmenestä kriittisestä teknologia-alasta neljä alaa, joiden katsotaan erittäin todennäköisesti aiheuttavan arkaluonteisimmat ja välittömimmät teknologiaturvallisuuteen ja teknologiavuotoon liittyvät riskit. Nämä alat ovat kehittynyt puolijohdeteknologia, tekoälyteknologia, kvanttiteknologia ja bioteknologia.
Komissio suosittelee, että jäsenmaat tekevät yhdessä komission kanssa aluksi näitä neljää alaa koskevat yhteiset riskinarvioinnit vuoden loppuun mennessä.
Kasvi- ja kalapainotteiset ruokavaliot edistävät terveyttä
Suomalaisten pitäisi syödä enemmän kasviksia, täysjyvää sekä kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien kulutusta olisi hyvä sen sijaan vähentää.
Linjaukset ovat uusista, viime kesänä julkaistuista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista, joiden pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on käynnistämässä kansallisten ravitsemussuositusten laatimisen.
– Meidän kaikkien on hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden, kuten kasvisten, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen kulutusta. Maltillisillakin muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta.
Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ovat laatineet politiikkasuosituksen siitä, miten yhteiskunnassa voidaan tukea siirtymistä kasvi- ja kalapainotteisempiin ruokavalioihin.
Tuore politiikkasuositus on tarkoitettu erityisesti päättäjille, kansanterveyden edistäjille ja ruoka-alan toimijoille. Terveellinen ja kestävä ravitsemus on kaikkien asia. Eri toimijoiden keinoja ovat esimerkiksi joukkoruokailu, ruokakasvatus, myönteinen ruokapuhe, elintarvikkeiden verotus sekä pakkausmerkinnät, mainonta ja tuotesijoittelu.
Sähkön kulutus on laskenut
Sähkön sektorikohtaiset kulutustilastot viime vuodelta on julkaistu. Varsinkin kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden sähkönkäytössä näkyy merkittäviä muutoksia.
Kotitalouksien kulutus laski yhdeksän prosenttia, maatalouden peräti neljätoistä prosenttia vuodesta 2021. Teollisuudessa sähkön käyttö väheni huomattavasti, yhteensä kahdeksan prosenttia. Kokonaiskulutus laski kuusi prosenttia edellisen vuoden tasosta. Taustalla on tarvetta säästää sähköä, mutta myös lämpötilat vaikuttavat. Vuoden 2022 kylmimmät kuukaudet olivat selvästi lämpimämpiä kuin vuonna 2021.
Varsinkin sähkölämmittäjien ja sähköllä lämmitettyjen maatalouden rakennusten sähköntarve väheni, mutta sähköä on myös säästetty korkeiden hintojen takia. Palveluissa, joissa on mukana julkisen sektorin sähkönkäyttö, kulutuksessa oli hienoista nousua vastoin yleistä trendiä.
Ylivoimaisella enemmistöllä kuluttajista on edelleen joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, joissa sähkön hinta on joko kiinteä tai jaksoittain tarkistettava. Vaihtuvahintaisia pörssisähkösopimuksia oli viime vuodenvaihteessa vain joka seitsemännellä kuluttajalla.
Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa sanoo, että muutkin kuin pörssisähköasiakkaat ovat viime talvena sekä pienentäneet kulutustaan että välttäneet sähkönkäyttöä kalleimpina ajankohtina.
Pitkän ja lämpöisen kesän jälkeen on tullut syksy. Luonto muuttuu, yhteiskuntaa heiluttelevat pienet ja vähän isommat kriisit meillä ja muualla.
KUVA: Jari Rauhamäki
Petteri Oksa, johtajapetterin
PALSTA
Ostovoima, rakastettuni
Työmarkkinoilla – politiikassakin – puhutaan paljon ostovoimasta. On muuten vähän tympeä termi. Voimaa ostaa. Varaa kuluttaa.
Kysymys on kuitenkin oleellisesta. Kysymys on siitä, paljonko palkalla saa. Kysymys on siitä, miten tulot riittävät ruokaan, harrastuksiin, viihteeseen. Paljonko on varaa elää. Elämää ei voi typistää pelkäksi kulutukseksi, eikä ostovoiman kehitys ole mikään elämänlaadun mittari. Mutta oleellista se on yhteiskunnassa, joka perustuu rahaan maksuvälineenä.
Ostovoimassa on kyse edunvalvonnan perimmäisestä kysymyksestä. Siitä miten yhdessä voidaan varmistaa, että palkansaaja saa työstään asianmukaisen korvauksen, joka riittää elämänlaadun kannalta olennaisiin asioihin.
Tästä on kyse ammattijärjestöjen palkkaneuvotteluissa: mahdollisimman monelle saadaan sellainen palkkakehitys, joka turvaa ostovoiman tason. Jokainen voi lisäksi huolehtia asiasta itse palkkaneuvottelujen ja työnantajien kilpailuttamisen kautta, siihenkin saa liitosta apua. Nämä täydentävät toisiaan.
Rahojen riittävyyteen vaikuttaa luonnollisesti moni muukin asia kuin palkka ja sen kehitys, inflaatio ja verotus keskeisimpinä. Juuri ensin mainittu onkin viime ajat runnellut ostovoimaa niin, että se on laskenut jopa historiallisen paljon.
Ensi vuonna verotuksen muutokset kompensoivat inflaation vaikutuksia. Valitettavaa on toki se, että työttömyysvakuutusmaksun alenemisesta syödään osa pois pienentämällä verotuksen indeksitarkistuksia. Tämä palkansaajien maksama raha olisi varsinkin tässä tilanteessa ollut hyvä saada täysimääräisesti ostovoiman tueksi.
Edunvalvonta koskee paljon muutakin kuin rahaa. Työelämän laatu ja hyvinvointi ovat keskeisiä kysymyksiä. Mutta jos rahasta, juuri ostovoimamielessä, ei huolehdita, on vaikea pitkän päälle onnistua näissäkään asioissa.
Lopulta ostovoimaa voi rakastaa. Ei siksi, että se on tärkeää itsessään. Vaan mitä se merkitsee: mahdollisuuksia ja elämää. Siitä on edunvalvonnassa kyse.
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi uusia keinoja
Akava esittää työturvallisuuslain täsmentämistä ja uuden asetuksen säätämistä psykososiaalisesta kuormituksesta. Lainsäädännössä pitää määritellä täsmällisemmin psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista ja toimista sekä ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Nykyinen työturvallisuuslaki ei sisällä riittävän tarkkaa sääntelyä näistä.
– Työelämän ja työnteon tapojen nopeat muutokset aiheuttavat uudenlaisia työkyvyn pulmia. Työnteon siirtyminen digitaaliseen työympäristöön, teknostressi ja jatkuvat keskeytykset ovat muuttaneet työtä, niin että se haastaa kognitiivisia kykyjä ja osaamista yhä vahvemmin, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Hänen mielestään haitallisen psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen riittävän varhain on tärkeää ja kustannustehokasta jokaiselle organisaatiolle.
– Tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä, Kopra painottaa.
Akava Works -selvityksessä vertaillaan työturvallisuuslainsäädäntöä Pohjoismaissa.
Tuore selvitys tarkastelee, miten psykososiaalista kuormitusta säännellään Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan työturvallisuuslainsäädännössä. Sen ovat laatineet Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko ja tutkija Joonas Miettinen.
Oikaisuja
Insinööri-lehden numeron 4/2023 jutun ”Työntuottavuutta tietotekniikalla” loppu oli virheellinen. Ohessa viimeiset kolme kappaletta korjattuna:
Rauli Rinnekankaan mukaan eräs haastavuus liittyy työntekijöiden omakohtaisiin tulkintoihin tietotekniikan tuottavuudesta työssä.
Teollisella aikakaudella työntekijän työtä johdettiin ylhäältä. Nykyisin asiantuntijatyö perustuu omatoimisempaan tekemiseen.
Asiantuntijan työn liian tarkka mittarointi esimerkiksi tekoälyä tai massadataa hyödyntämällä voi olla ongelmallista.
– Pelkona on, että tietotekniikan avulla ryhdytään jälleen johtamaan työtä ylhäältä, Rinnekangas sanoo viitaten asiantuntija-arvioihin.
Voimalaitokset menivät sekaisin
Insinööri-lehdessä 4/2023 oli juttu kaukolämmön kohonneista hinnoista.
Toisin kuin tekstissä luki, Lounavoiman ekovoimalaitos ei käytä yhdyskuntajätteen lisäksi polttoaineena biopolttoaineita, vaan niitä käytetään kaukolämmön tuotannossa Salossa Nevelin voimalaitoksella sekä Salon Kaukolämmön omissa lämpökeskuksissa.