Lähes kuusikymmentä prosenttia kaikista vastaajista kertoi kokeneensa työttömyysjaksoja aikaisemminkin Insinööriliiton ja työttömyyskassa KOKOn kesäkuussa tekemässä kyselyssä. Osuus ei ole muuttunut edellisestä, neljä vuotta sitten tehdystä kyselykerrasta.

Ikäryhmittäisissä vertailuissa havaittiin tilanteen muuttuneen keski-ikäisten ja nuorten vastaajien kohdalla. Keski-ikäisistä 40–49-vuotiaista entistä useampi oli kokenut työttömyyttä jo ennenkin: heistä jopa 70 prosentilla oli aikaisempia työttömyysjaksoja.

Nuorimpien, alle kolmekymmentävuotiaiden vastaajien kohdalla tilanne oli muuttunut parempaan päin, ja aikaisempia työttömyyskokemuksia oli enää kolmella kymmenestä.

Organisaatiomuutoksia taustalla

Irtisanotuksi joutuneet vastaajat katsoivat, että irtisanomiseen olivat vaikuttaneet voimakkaimmin muutokset työpaikan organisaatiossa ja organisaation toiminnassa. Heistä noin puolet koki ikänsä vaikuttaneen irtisanomispäätökseen erittäin paljon tai melko paljon.

Lähes joka toisen kohdalla työpaikan henkilösuhteet olivat olleet vaikuttava tekijä. Joka neljäs irtisanottu arvioi muiden henkilöönsä liittyvien syiden, terveydentilansa tai vanhentuneen osaamisensa olleen irtisanomisen taustalla.

Työsuhteen päättäminen irtisanoutumalla itse oli jonkin verran yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuorissa ikäryhmissä. Viisikymmentä vuotta täyttäneiden vastaajien kohdalla lähes joka viidennen vastaajan työttömyys oli aiheutunut omasta irtisanoutumisesta.

Nuorimmista vain noin joka kymmenes oli irtisanoutunut itse.

Irtisanoutumisen syiksi mainittiin muun muassa työssä koettu stressi ja uupumus sekä työpaikan ilmapiiriin ja henkilösuhteisiin liittyvät ongelmat.

Irtisanomispaketteja tarjolla

Työnantaja tarjosi irtisanomispakettia noin joka neljännelle irtisanotulle. Useimmin niitä tarjottiin yli 40-vuotiaille irtisanotuille. Noin puolessa tapauksista irtisanomispaketti vastasi enintään kahdeksan kuukauden palkkaa.

Muuta korvausta, kuten eläkepakettia tai -vakuutusta, oli tarjottu harvemmalle kuin joka kymmenennelle irtisanotulle.

Noin joka neljännelle irtisanotulle tarjottiin uudelleen työllistymistä tukevia outplacement-palveluja. Palveluja tarjottiin sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin työsuhde oli kestänyt ja mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse.

Tyypillisimmin palveluihin sisältyi työnhakukoulutusta tai muutosvalmennusta. Outplacement-palveluja ei kuitenkaan pidetty kovin hyödyllisinä; vain noin viidennes koki hyötyneensä niistä melko paljon tai enemmän.

Valtaosa oli hakenut töitä

Työttömyyden aikana oli haettu keskimäärin kymmentä työpaikkaa. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli hakenut töitä aktiivisesti.

Osa vastaajista kertoi, että eivät olleet hakeneet töitä. He perustelivat, että hakemattomuus johtuu muun muassa eläkkeelle jäämisen lähestymisestä tai sairastumisesta.

Työnhakuun käytetyt kanavat olivat säilyneet pitkälti samoina edelliseen kyselykertaan verrattuna. Suosituin tapa työpaikkojen etsintään oli edelleen TE-toimiston julkaisemien avoimien työpaikkojen seuraaminen.

Myös muut työhakusivustot, kuten Monster ja Oikotie, olivat ahkerassa käytössä. Lähes kuusikymmentä prosenttia vastaajista seurasi niitä melko paljon tai erittäin paljon. Seuraavaksi eniten käytettyjä työnhaun kanavia olivat LinkedIn, omien tuttavaverkostojen hyödyntäminen ja työpaikkojen etsiminen yritysten omien nettisivujen kautta.

Yhä useampi oli löytänyt Insinööriliiton jäsenilleen tarjoamat urapalvelut ja koulutukset.

Avovastauksissa TE-toimiston työttömille suunnatuilta palveluilta kaivattiin joustavuutta ja yksilöllisyyttä. Vastaajat toivoivat myös, että kaikki työnhaun palvelut olisivat käytössä mahdollisimman pian irtisanomisen jälkeen. Etenkin nuoret vastaajat kaipasivat parempia mahdollisuuksia uusien opintojen ja työttömyysturvan yhteensovittamiseksi.

■ Lue lisää: ilry.fi/tutkittuatietoa

■ Lue lisää: insinoori-lehti.fi