Kokkolassa odotetaan suuria. Kaupunki kaavoittaa uutta Kruununportin ja vanhaa KIP:n teollisuusaluetta, joille toivotaan lisää kemian- ja akkuteollisuutta. Esimerkiksi Umicore laajentaa täällä koboltintuotantoa akkuja varten. Akkualan ekosysteemi on kehittynyt myös noin 120 kilometrin päässä sijaitsevaan Vaasaan.

– Kilpailua pohjalaiskaupunkien välillä toki piisaa, mutta pääasia on, että akkuteollisuutta ylipäänsä saadaan näille leveysasteille. Siitä hyötyy koko alue, sanoo Kokkolan maankäyttöinsinööri Kim Harlamow.

Harlamow on avainasemassa kaupungin maa-alueiden hyödyntämisessä. Maankäyttöinsinöörinä hän vastaa monipuolisista kaupungin maaomaisuuden hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, joihin kuuluvat maanhankinta, tonttimaan myynti ja maanvuokraus. Asiakkaita ovat sekä yritykset että ihmiset.

Kokkolan kaupungilla Harlamow aloitti maaliskuussa 2021. Puolessatoista vuodessa hän on ehtinyt olla mukana valmistelemassa merkittävien teollisten investointien tonttivarauksia. Vaikka virkamiehen toiminta perustuu lakiin ja viralliset päätökset tekee kaupunginhallitus, työssä on sijaa myös luovuudelle.

– Tähän kuuluu ihmisten ja yritysten asiakaspalvelu, eli voin ottaa heidän toiveitaan huomioon ja katsoa, mitä pystymme tarjoamaan.

Kokkola sopii perheille

Kokkola mainostaa lapsiystävällisyyttään. Meren ranta ja puutalojen täyttämä vanhakaupunki antavat kaupungille luonnetta. Tiiviillä keskusta-alueella on helppo liikkua, ja pyörällä pääsee joka paikkaan.

– Jos vertaa Jyväskylään tai Kuopioon, ne ovat järvien ympäröimiä ja osittain siksi laajalle levinneitä, Harlamow vertaa.

Silti kaupungissa näkyy sama ilmiö kuin muualla maassa: automarketit nakertavat keskustan suosiota, ja kaupunki leviää reunoiltaan. Keskustaa pyritään nyt elävöittämään, jotta asukkaat ja palvelut pysyisivät siellä.

Kokkolassa on 48 000 asukasta. Luku on kasvanut hienoisesti viime vuosina. Kasvu perustuu muuttajiin, sillä syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita.

Kaavoitus tehdään pienellä porukalla. Kaupungilla on maankäyttöryhmässä yhteensä kaksi maankäyttöinsinööriä ja yksi geodeetti.

Toimenkuva laajeni

Harlamow valmistui maanmittaus- insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Ennen kaupunkia Harlamow työskenteli valtiolla Maanmittauslaitoksella. Viidentoista vuoden uran aikana hän teki kiinteistötoimituksia.

Valtiolla työskentely oli selvästi kaupunkia joustavampaa. Töitä pystyi tekemään ajasta ja paikasta riippumatta. Työn ja vapaa-ajan yhdistäminen oli helppoa. Kaupungilla työt tehdään virka-aikaan toimistolla, ja tiukkoihin määräyksiin on pitänyt totutella.

– Alkuun unohdin kaupungilla leimata itseni lounaalle, ja työpäivän päätteeksi kellokorttilaite valitti, että olen leimannut väärään suuntaan, Harlamow naurahtaa.

Työpaikkaa hän vaihtoi, koska tahtoi oppia uutta aiempaa monipuolisemman työnkuvan avulla. Samalla palkka parani hieman, hän lisää.

Kotoisin Harlamow on Himangalta eli nykyiseltä Kalajoelta. Kiinnostuksen maanmittaukseen sytyttivät lapsena opittu luonnossa liikkuminen ja suunnistaminen.

– Minua kiinnostivat kartat ja se, että työssä pääsi kulkemaan maastossa.

Luotto kuulee tapahtumat

Kaupungilla Harlamow toimii myös luottamushenkilönä. Luottamustehtävät alkoivat jo valtiolla, kun väistyvä luottamushenkilö kysyi kiinnostuksesta. Hän ryhtyi hommaan mielellään myös uudessa työpaikassa.

– Luottamushenkilö saa tietoa, mitä työpaikalla tapahtuu, ja pääsee vaikuttamaan asioihin, hän perustelee.

Luottamushenkilönä Harlamowilla on ollut kaupungilla paljon enemmän tekemistä kuin oli aiemmin valtiolla.

– Maanmittauslaitoksella henkilöstö oli joustojen ansiosta kovin tyytyväistä. Kyllä työpaikalla kaiken pitäisi lähteä luottamuksesta, hän vertaa.

Yhteistoimintaryhmässä käsitellään muun muassa ensi vuoden alussa koittavaa muutosta, jossa kaupungin sote-puoli ja pelastuslaitos siirtyvät osaksi hyvinvointialuetta.