Palvelujen siirto alueille ja kunnille tuo ne lähemmäksi sekä henkilöasiakkaita että työnantajia. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, palvelut tukevat nopeamman työllistymisen tavoitetta.

Kunnilla ja alueilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja, mikä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Uudistuksessa huomioidaan myös alueellinen liikkuvuus.

Valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen TE-palveluiden uudistuksesta eduskunnalle lokakuun alussa. Lait on tarkoitus vahvistaa keväällä 2023. Kunnille TE-palvelut siirtyisivät 1.1.2025.

– Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on järjestää työllisyyspalvelut niin, että ne tukevat alueiden elinvoimaa, lisäävät työllistymistä ja hyödyntävät kuntaekosysteemin monia mahdollisuuksia: työllisyyspalvelujen lisäksi elinvoimapalveluja ja koulutuspalveluja, sanoo työministeri Tuula Haatainen.

Hallitus esittää, että palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville yhteistoiminta-alueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Tavoitteena on turvata TE-palveluiden järjestämiseen riittävästi resursseja.

Yhteistoiminta-alueiden pitää olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita. Lisäksi yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien on oltava maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa.

Kunnille hyötyä työllistymisestä

Kannustava rahoitusmalli tukee työmarkkinoiden kannalta vaikuttavien palvelujen järjestämiseen siten, että kunnat saavat itselleen taloudellista hyötyä työnhakijan työllistämisestä avoimille työmarkkinoille.

Kannustimet toimivat myös kuntien välillä, joten ne edistävät työvoiman alueellista liikkuvuutta. Uudistuksella tavoitellaan 7 000–10 000 lisätyöllistä vuoden 2029 loppuun mennessä.

Käytännössä kuntien vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennetaan. Lisäksi työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistetaan.

Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin ja kasvaa portaittain.

Kunnille siirtyvät palvelut muodostavat uuden valtionosuustehtävän, johon osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Peruspalvelujen valtionosuuden lisäys kohdennetaan puoliksi työikäisen väestön ja puoliksi työttömien määrän perusteella sekä kotoutumiskoulutuksen osalta vieraskielisyyskriteerin kautta.

Lausuntopalautteen perusteella laajan työttömyyden painoarvoa on nostettu 30 prosentista 50 prosenttiin ja työikäisen väestön painoarvoa alennettu 70 prosentista 50 prosenttiin.

Käyttövelvoite järjestelmään

Kunnille tulee käyttövelvoite valtion asiakastietojärjestelmään, jotta asiakastietojen kirjauskäytännöt pysyvät yhtenäisinä.

Asiakastietojen käsittelyyn liittyviä tietoturva- ja -suojariskejä voidaan vähentää, vältetään hankintalainsäädännöstä aiheutuvat haasteet sekä hillitään tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannuksia ja siten muutoksen taloudellisia vaikutuksia.