Rakennustyöt Korpelan teollisuusalueella Jyväskylässä ovat loppusuoralla, ja Woodspinin tuotantolaitosta otetaan vuodenvaihteesta alkaen vaihe kerrallaan käyttöön. Yhtiö alkaa tuottaa puusellusta Spinnova-kuitua vaateteollisuuden materiaaliksi.

Kun tuotanto saadaan täyteen vauhtiin, laitos pyörii kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa.

– Tuotanto on automatisoitu mahdollisimman pitkälle, kertoo Spin- novan perustaja Juha Salmela.

Woodspinin raaka-aineena on selluyhtiö Suzanon Brasiliasta toimittama sellu, joka jauhetaan Jyväskylässä mikrofibrilloiduksi selluksi Spinnovan prosessiin sopivaksi raaka-aineeksi.

Insinööriliitto palkitsi syyskuussa järjestetyssä Insinööri-gaalassa Spinnovan vuoden insinööriteosta. Palkinnon saaja valittiin finalisteista yleisöäänestyksellä.

Keski-Suomi pursuaa osaajia

Spinnova-konsernilla on 80 työntekijää, ja haussa on lisää tekijöitä muun muassa tuotantoon, laboratorioon sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Osaajia haetaan myös Helsinkiin.

Tehdas perustettiin Jyväskylään, koska kaupungissa on paljon prosessialan osaamista muun muassa Valmetin työllistämänä. Lisäksi it-alan osaajia riittää alueella ohjausjärjestelmien ja tietoturvan kehittämiseen.

– Tämä on osaamiseltaan yksi maailman parhaista alueista.

– Tosin tekstiilialan osaajia on vaikea löytää Suomesta, ja heidän löytämisekseen olemme turvautuneet globaaliin hakuun. Kaukaisimmat työntekijämme tulevat Uudesta-Seelannista.

Kuitu tuntuu puuvillalta

Kangasvalmistajat kehräävät Spin- nova-kuitua langaksi ja kutovat kankaiksi. Kuitu on valmistajan mukaan vetolujuudeltaan puuvillan ja lämmöneristävyydeltään villan veroista.

– Pystymme muokkaamaan veden absorptiokykyä ja kosteudensiirto-ominaisuuksia isossa ikkunassa. Kuitu voi olla lähes superabsorbentti, kuten puuvilla, tai hydrofobinen, Salmela sanoo.

Yleensä vaatteet valmistetaan sekoitekankaista, joten puukuitu yhdistetään todennäköisesti esimerkiksi puuvillaan.

– Kuitu on luonnollisen eikä synteettisen tuntuinen eli samantyyppinen kuin puuvilla.

Spinnovan kuitua on käytetty Adidaksen, Bergansin, H&M Groupin ja Marimekon vaatteisiin. Marimekko käytti kuitua Unikko-kuosilla somistettuun paitaan, housuihin ja kassiin. Ne ovat ensimmäiset vaatteet, joita voi käydä sovittamassa kotimaisessa kivijalkaliikkeessä.

Hinnaltaan puupohjainen kuitu on kallis. Kustannuksia pyritään karsimaan kilpailukykyisiksi lyocell-kuitujen kanssa kasvattamalla tuotantoa.

Menetelmä säästää vettä

Kuitu voidaan värjätä ennen kehruuta, mikä säästää vettä ja kemikaaleja. Elinkaaren aikana Spinnovan kuidun valmistukseen kuluu noin sadasosa puuvillan tuotannon vesimäärästä. Tuotettu kangas voidaan kierrättää ja prosessoida uudelleen vaatekuiduksi.

Valmistusmenetelmään ei kuulu liuotusta eikä se hyödynnä haitallisia kemikaaleja. Tuotannosta aiheutuu vähän hiilidioksidipäästöjä eikä lainkaan jätettä. Kuitu hajoaa luonnossa.

Vaikka kuitua valmistetaan aluksi sellusta, tutkimusta tehdään nahka-, maatalous-, vehnän olki- ja puuvillajätteen käyttämisestä raaka-aineena. Myös näissä materiaaleissa on kasvisellua, jota voidaan käyttää puusellun tapaan.

Emoyhtiöllä on yli 40 patenttia, ja saman verran haussa. Tuote- ja kehitystoiminta jatkuu.

– Jos jokin toimija päättäisi tulla kilpailemaan, sillä olisi pitkä tie päästä siihen, missä me jo olemme.

Seuraavaa paikkaa haetaan

Salmela oli perustamassa Spinnovaa vuonna 2014 VTT:llä tekemiensä tutkimusten pohjalta. Ensimmäinen pilottilaitos valmistui vuonna 2018, ja teollisen mittakaavan pilotti alkoi pari vuotta myöhemmin.

Emoyhtiö omistaa teknologian, brändin ja puoliksi kaksi yhteisyritystä: Woodspin on perustettu brasilialaisen selluyhtiön Suzanon kanssa, ja Respin on perustettu Ecco-kenkä- brändin nahantoimittaja KT Tradingin kanssa. Respinin pilottituotantolinja toimii myös Jyväskylässä.

Spinnova listautui vuonna 2021 pörssiin. Listautumisesta saatu sadan miljoonan euron rahoitus riittää Salmelan mukaan seuraavan tuotantolaitoksen rakentamiseen. Vuoden- vaihteessa aloittavan laitoksen tuotantokapasiteetti on noin tuhat tonnia vuodessa, kun seuraavan laitoksen kapasiteetista on tulossa arviolta 50 000 tonnia.

Laitoksen sijoituspaikkaa etsitään ympäri maailmaa. Investointipäätös tehdään ensi vuoden aikana, ja laitos voi olla toiminnassa vuoteen 2024 mennessä.