Palstan kirjoittaminen osuu hetkeen, jolloin valoa tunnelin päässä ei näytä näkyvän. Optioneuvottelut teknologiateollisuuden kolmen sopimusalan ensi vuoden palkankorotuksista ovat jäämässä tuloksettomiksi. Tämä on iso ongelma, koska lopputulos heijastunee läpi yksityisen sektorin myös muille aloille. Insinööriliiton jäsenkunnasta noin 68 prosenttia työskentelee teknologia- teollisuuden sopimusten piirissä eli tilanne koskettaa vähintään kahta kolmasosaa jäsenistämme.

Option karitutuminen tarkoittaa, että nykyinen työehtosopimus on voimassa 30. marraskuuta saakka. Tämän jälkeen ei ole olemassa sovittuja työehtoja tai palkankorotuksia ensi vuodelle. Nykyiset työehdot ovat toki voimassa jälkivaikutuksella kaikilla heillä, joiden työsuhde on ollut voimassa marraskuun lopussa, niin kauan kuin jatkaa työskentelyä samassa yrityksessä.

Pitkin syksyä on vaikuttanut siltä, ettei työnantajapuolella ole todellista halukkuutta option käyttämiseen. On vaikea ymmärtää miksi, kun miettii, että yrityksissä on varmasti muutakin pohdittavaa. Työnantajaliitosta ei enää olla kuultu samoja puheita kuin pari kuukautta sitten, jolloin korostettiin option ja nopeiden ratkaisujen tärkeyttä.

Itse olen siinä käsityksessä, että option käyttäminen tulisi työnantajalle halvemmaksi kuin kokonaan uuden työehtosopimuksen tekeminen. Uskon, että monet työnantajat ajattelevat asiasta samoin. Herääkin kysymys, voiko työnantaja tavoitella tilannetta, jossa työehtosopimuksia ei enää haluta ollenkaan tehdä. Teknologiateollisuus on perinteisesti ollut kiinnostunut sopimisesta, mutta trendi näyttää sielläkin olevan poispäin sopimisen kulttuurista. Toivon, että havaintoni on tältä osin väärä.

Jos optiota ei synny, neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta aloitetaan ikään kuin puhtaalta pöydältä. Mitkään nykyisistä työehdoista eivät ole enää automaattisesti sopimuksessa, ne pitää siihen yhdessä neuvotella. Neuvotteluja käydään työrauhan piirissä marraskuun loppuun saakka.

Mikäli sopimusta ei tuohon mennessä synny, työrauhavelvoite päättyy. Käytännössä tämä tarkoittaa, että painostustoimia on mahdollista tehdä vuodenvaihteen tienoilla. Paras lakko on lakko, joka ei koskaan ala. Toivonkin, että voimme yhdessä työnantajan kanssa päästä asialliseen sopuun ja välttää painostustoimet.

Jos sopuun ei päästä, tulemme luonnollisesti kysymään jäseniltämme, miten te haluatte toimia ja minkälaisia painostustoimia olette valmiita tekemään. Avainasemassa tässä tilanteessa on työpaikkanne henkilöstönedustaja. Kertokaa hänelle omia ajatuksianne ja keskustelkaa työpaikallanne tahtotilasta. Liitto toteuttaa jäsentensä tahtotilaa parhaan kykynsä mukaan niin painostustoimissa kuin muussakin toiminnassa.