Reima Viinikkala (vas.) ja Miikka Ailama olivat Vahteruksella aikanaan kesätöissä ja saivat vakituisen paikan heti valmistumisensa jälkeen.
Reima Viinikkala (vas.) ja Miikka Ailama olivat Vahteruksella aikanaan kesätöissä ja saivat vakituisen paikan heti valmistumisensa jälkeen.

Perheyritys ponnisti lämmönsiirtimillä maailmanmarkkinoille

Levylämmönsiirtimiä Uudessakaupungissa valmistava Vahterus kasvaa vahvasti. Markkina-alueena on koko maailma, ja osaajia tarvitaan jatkuvasti.

Vahteruksessa työskentelevät insinöörit Miikka Ailama ja Reima Viinikkala kokevat sen vakaaksi työnantajaksi.

– Monesta asiasta huomaa, että kysymys on perheyrityksestä. Tämä ehkä on klisee, mutta täällä kyllä ollaan niin kuin isoa perhettä.

Nykyinen toimitusjohtaja Mauri Kontu perusti yrityksen vuonna 1990. Ensimmäinen lämmönsiirtimien ”tuotantolaitos” oli entinen sikala Vahteruksen kylässä Kalannissa, joka nyt on osa Uuttakaupunkia. Siitä on tultu kauas: nykyään Vahteruksella on tytäryhtiöt Yhdysvalloissa, Kiinassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Kiinassa on myös tehdas, ja Yhdysvaltoihinkin sellainen on perusteilla.

– Meidän tuotteistamme 95 prosenttia menee vientiin. Asiakkaat voi jakaa kolmeen pääryhmään: kylmä-, energia- sekä kemia- ja prosessitekniikkaan, kertovat Ailama ja Viinikkala.

Kylmätekniikkaa edustavat esimerkiksi jäähdytyskoneikkojen ja lämpöpumppujen valmistajat, energiatekniikkaa voimalaitokset ja öljynporauslautat, kemiantekniikkaa jalostamot ja suuret kemian alan tehtaat.

Energiatehokkuus korostuu

Suomessa Vahterus työllistää yli 350 henkeä ja ulkomailla noin sata. Lämmönsiirtoteknologia on maailmanlaajuisesti kasvava ala, sillä energia- tehokkuuden merkitys korostuu vihreässä siirtymässä.

Ja lämmönsiirtimiä tarvitaan kaikissa oloissa. Koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset liiketoimintaan ovat toistaiseksi jääneet melko vähäisiksi.

– Koronasta aluksi pelättiin, että se olisi tosi iso isku, mutta ei, sanovat Ailama ja Viinikkala.

Ukrainan sota ja energiakriisi näyttivät nekin ensin tärvelevän tuotannon edellytykset, kun materiaalikustannukset kasvoivat holtittomasti.

– Esimerkiksi nikkelin hinta nousi sodan alussa räjähdysmäisesti, ja nikkeli vaikuttaa suoraan haponkestävän teräksen hintaan, joka on meille hyvin tärkeä. Toisaalta kustannusvaikutus oli kaikille kilpailijoillekin sama, ja nyt hinta on palannut lähelle normaalitasoa.

Vahteruksen tilauskirjat ovatkin täynnä ja viime vuoden liikevaihto, 53 miljoonaa euroa, oli suurempi kuin koskaan.

Jatko-opintoja ja mustikan viljelyä

Kumpikin nykyään kolmikymppisistä tuli Vahterukselle suoraan valmistuttuaan. Ailama on energiatekniikan ja Viinikkala tuotantotekniikan insinööri.

Vahterus kannustaa työn ohessa opiskelua, ja Ailama tekee Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon diplomi-insinöörin tutkintoa, joka on hoitunut lähes täysin etänä. Diplomityö liittyy Vahteruksen käyttämään höyrystintestikoneikkoon.

– Tutkin höyrystimen lämpötila- eron vaikutusta K-arvoon eli lämmönvaihtimen kokonaislämmön- siirtokertoimeen.

Koneikossa vettä höyrystetään jonkin kuumemman aineen avulla. Tekniikkaa käytetään prosessilaitoksissa, esimerkiksi tislaamiseen.

– Keitetään jokin aine seoksesta pois. Niin kuin… no, vaikka viinan tekemisessä, Ailama selittää mietittyään hetken yleistajuista esimerkkiä.

Ailama on kotoisin Lahdesta, mutta oli Vahteruksella kesätöissä, koska opiskeli Turun ammattikorkeakoulussa. Sieltä valmistui myös Viinikkala, joka on lähtöisin Lokalahdelta, Uudenkaupungin eteläpuolelta. Hän on osa-aikaviljelijä.

– Vanhempani ja isoveljeni ovat samassa metsä- ja maatalousyhtymässä. Harjoitamme peltovuokrausta, metsänhoitoa ja pensasmustikan viljelyä.

Viinikkalan töihin kuuluu uusien tuotteiden kehittämistä ja testilaitteiston suunnittelua.

– Tuen teknisesti myyntiä ja suunnitteluosastoa. Tyypillistä on, että lämpö- ja virtaustekniikan gurut meidän tuotekehityksessämme hahmottelevat testausjärjestelmän, ja siltä pohjalta minä alan hienosuunnitella koneikon komponentteja.

Insinööreille löytyy hommia

Koronapandemian seurauksena Vahteruksella tehdään yhä paljon etätöitä, mitä Viinikkala ja Ailama arvostavat.

– Etätyöhön siirtyminen onnistui meillä tosi hyvin, ja kun korona alkoi hellittää, meille on jäänyt käytännöksi hybridimalli. Voi tehdä puoli viikkoa kotona ja puoli viikkoa työpaikalla.

Työpaikka tarkoittaa Turussa asuvalle Ailamalle useammin Raisiossa, Turun naapurissa, sijaitsevaa toimistoa kuin Kalannin tehdasta.

– Raision konttorilla on lähinnä myynnin ja suunnittelun väkeä, hän sanoo.

Vahteruksen myötätuulta kuvaa se, että Kalantiinkin on nousemassa uusi teollisuushalli, jonka tieltä on jo louhittu kalliota kymmeniätuhansia kuutioita. Uutta väkeä palkataan jatkuvasti.

– Aika laaja haku on päällä. Paikkoja on tuotantoon, suunnitteluun ja myyntiin, sekä Suomeen että ulkomaille, kertovat Viinikkala ja Ailama.

Lämmönsiirtimen levypakka  on menossa kokoonpanoon.Lämmönsiirtimen levypakka on menossa kokoonpanoon.