Helsingin Musiikkitalo, Olympia- stadion, Eduskunta, Sibelius- Akatemia, Uusi lastensairaala, Äänekosken biotuotetehdas, Ympäristöministeriö...

Somerolaisen Jaatimet Oy:n referenssilista on suorastaan hengästyttävä. Alkaa tuntua, että maassamme ei ole arvorakennusta, johon ei kuljettaisi yrityksen valmistaman oven kautta.

– No, ei me nyt kaikkiin noihin olla välttämättä pääovea tehty, mutta ovia kuitenkin. Mielenkiintoisia kohteita on riittänyt, yrityksen toimitusjohtaja, insinööri Jari Vaittinen myhäilee.

Perheyrityksessä tehtiin vuonna 2006 päätös luopua tavallisten teräksisten vakiopalo-ovien tuotannosta ja keskittyä johonkin erikoisempaan.

– Jokainen tehtaasta ulos lähtevä ovi on nyt erilainen, oma yksilönsä.

Arkkitehtiä ei turhaan toppuutella

Vaittinen miettii, että yritys on menestynyt, koska somerolaiset ovat oppineet ymmärtämään arkkitehtien ajatusmaailmaa.

– Emme ammu alas arkkitehtien villeimpiäkään ideoita, vaan mietimme, miten ne voisi toteuttaa. Jos jokin ei toimi, niin selvitämme, miten vastaavaan vaikutelmaan voisi päästä jollakin toisella tapaa.

Insinööritaito antaa hyvän pohjan punnita keskenään eri tekniikoita ja etsiä ratkaisuja ongelmiin.

– Hyödynnämme myös laajaa yhteistyö- ja alihankintaverkostoa, johon kuuluu esimerkiksi lasialan asiantuntijoita.

Toimitusjohtaja pohtii, että perinteisesti konepajoilla pelataan usein varman päälle: tehdään sitä, mitä ennenkin ja mihin tuotantolinjat helposti taipuvat.

– Jos insinööri suunnittelee ihan itse oven, niin kyllä se takuulla toimii, mutta enpä tiedä, kuinka kaunis se on, Vaittinen naurahtaa.

Käsityö on kunniassaan

Haastatteluhetkellä tehdashallissa tehdään ovia muun muassa Kemin biotuotetehtaalle sekä Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.

– Sairaalat ovat oma kiinnostava maailmansa. Nykyaikaisessa sairaalassa niin sanotut vakio-ovetkin ovat sähköisiä erikoisovia, joissa on mukana myös esimerkiksi kulunvalvontaa.

Jaatimet Oy:n suunnittelupöydällä ovat parhaillaan Tammisaareen tulevan uuden uniikin taidemuseon ovet. Kohteessa julkisivun puupölkkyverhoilun jako takaa, että jokainen sen lasikuulapuhalletulla rosterilla verhoillusta ovista on eri kokoa.

– Firmamme ihan omaa tuotekehitystä on patentoitu lämpökatko-ovi. Siinä lämmön johtuminen kylmän ja lämpimän tilan välillä estetään pitkittäisillä lämpökatkourilla.

Vaittinen kertoo, että firmassa vierailee säännöllisesti innokkaita myyjiä kauppaamassa hitsausrobotteja.

– Kun teemme pienen kierroksen hallissa, myyntipuheet hiljenevät. He huomaavat, että tuotantoamme on mahdoton automatisoida.

Monipuolista suojaa teräsovilla

Yrityksen historiassa käänteentekevä – ja muuallekin ovet avannut – projekti oli Helsingin Musiikkitalon 1 500 oven urakka vuonna 2011.

– Alalla ei silloin vielä ymmärretty paljoakaan ovien ääneneristyksestä, mutta nyt se alkaa olla vakio-ominaisuus.

Vaittisen mukaan tämän hetken ovitrendeihin kuuluvat palo- ja murtosuojaus. Yrityksen repertuaariin kuuluvat esimerkiksi jykevät sähkölaitteita ulkopuolisilta sähköimpulsseilta turvaavat EMP-suojatut teräsovet, lyijyverhoil- lut röntgensuojaovet sekä erilaiset sellin ja putkanovet.

– Juuri vähän aikaa sitten kuulin, että erääseen apteekkiin toimittamamme lasiteräsovi oli joutunut tositoimiin. Ovea vastaan oli heitetty pyöräteline ja sitä oli yritetty murtaa myös sorkkaraudalla. Ovi ei antanut myöten, mutta sen pinta tuli kyllä vähän pahan näköiseksi.

Niin palo- kuin murtosuojatuilla ovilla on tietenkin omat tarkat standardinsa.

– Esimerkiksi palosuojausluokat määritellään VTT:llä palokokeissa, Vaittinen kertoo.

Ryhdikäs teräs, taiteellinen notkeus

Noin 50 henkeä työllistävän yrityksen on ollut hyvä toimia Somerolla.

– Somerolla on paljon metallialan osaamista. Kaupunki on hyvin yrittäjäystävällinen ja olemme saaneet siltä oikeastaan kaiken, mitä olemme tarvinneet, Vaittinen arvioi.

– Myös sijainti on mainio. Helsinki, Turku ja Tampere ovat kaikki täältä noin tunnin ajomatkan päässä.

Bongasimme jo tulomatkallamme keskustassa kaupungin suuren pojan, Rauli Somerjoen muistomerkin. Parimetrinen teräksinen Badding-siluetti nojaili taiteilijalle luonteenomaiseen, ei-niin-ryhdikkääseen tapaansa linja-autopysäkkiin.

– Kaupungin metallialan yritykset ovat olleet mukana muistomerkkiä toteuttamassa. Me teimme siihen lasisen kattorakenteen, Vaittinen kertoo.

Toimitusjohtajan karaokebravuureihin kuuluvat Baddingin Paratiisi sekä niin ikään somerolaisen säveltäjä Unto Monosen tango Satumaa.

– Jokainenhan niitä täällä vetää. Ei kai sitä voi itseään muuten oikein somerolaiseksi sanoakaan, Vaittinen naurahtaa.

Pintaa syvemmälle

Kierroksemme tehdashallilla jatkuu. Tuolla jauhemaalataan teräksisiä ikkunanpuitteita, vähän matkan päässä soi somerolainen hitsipilli. Valoshow’ssa erottuu ainakin sinistä, valkoista ja keltaista.

– Kaikkien nuorten ei kannata hakeutua miljardiliikevaihtoa pyörittäviin kansainvälisiin yrityksiin tai opiskella tietotekniikkainsinööreiksi tai sovelluskehittäjiksi, Vaittinen pohtii.

– Tavallisesta rakennustuoteteollisuudesta- kin voi löytyä hyvin mielenkiintoisia asioita, kun sukeltaa vähän pintaa syvemmälle.

Hän muistuttaa, että rakennustuoteteollisuus ja metalliteollisuus ovat myös varsin varmoja työllistäjiä.