opiskelijat

Opiskelumahdollisuuksia sotaa paenneille

Ukrainalainen Yelyzaveta Panchenko pakeni sotaa kotoaan Itä-Ukrainasta. Panchenko hakee opiskelupaikkaa Suomesta.

Yelyzaveta Panchenko asuu tällä hetkellä Haminassa puolisonsa kanssa.Noora Juuti.

Matka Donetskin alueelta Suomeen oli vaikea Yelyzaveta Panchenkolle ja hänen miehelleen. Venäjän hyökkäyksen jälkeen puoliso ei voinut poistua kodista kuukausiin, sillä vaarana oli pakottaminen rintamalle osana Venäjän-mielisiä ”kansantasavallan” joukkoja.

– Päivä ennen lähtöä jouduimme äitini kanssa bussissa keskelle pommitusta hakiessamme tarvikkeita, mutta kukaan ei onneksi loukkaantunut, Panchenko sanoo.

Länsi-Ukrainan kautta kulkeminen oli mahdotonta, ja pariskunta pääsi vasta toukokuussa Venäjän kautta Viroon ja lopulta Suomeen.

– Vietimme kaksi viikkoa Helsingissä, jonka jälkeen saimme asunnon Haminasta. Halusin heti aloittaa suomen kielen kurssit, jotta pystyn kommunikoimaan kaupoissa ja muutenkin ymmärtämään kieltä, Panchenko sanoo sujuvalla englannilla.

Monipuolisia vaihtoehtoja opintoihin

Moni korkeakoulu Suomessa tarjoaa maksuttomia opintoja ukrainalaisille. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk oli ensimmäisten joukossa avaamassa kurssitarjontaa jo maaliskuussa. Avoimen ammattikorkeakoulun kursseista vaihtoehdot ovat sittemmin laajentuneet opintojen jatkamiseen englanninkielisissä ryhmissä sekä tutkinto- opiskeluun 100 prosentin apurahan turvin ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Xamk Pulsen kehittämiskoordinaattori Noora Juutin mukaan erilaisten opintojen suorittaminen on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, turhaa byrokratiaa välttäen.

– Kaikki Suomessa oleskelevat ukrainalaiset saavat kansalaisuuden perusteella oikeuden apurahaan tai maksuttomiin avoimen opintoihin, Juuti kertoo.

Kesken jääneitä opintoja voi jatkaa esimerkiksi tietotekniikan ja ympäristöteknologian koulutusohjelmissa. Juuti pitää tärkeänä vaikeassa tilanteessa olevien tukemista myös yhteiskuntavastuun kannalta.

– Haluamme tukea ukrainalaisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja tarjota valmiuksia opintojen jatkamiseen sekä myös työelämään, Juuti sanoo.

Tavoitteena opiskelupaikka Suomessa

Panchenko on suorittanut maisterin tutkinnon Ukrainassa kansainvälisistä suhteista. Tällä hetkellä hän suorittaa Xamkissa suomen kielen opintoja sekä pelikehittämisen opintojaksoa.

– Haminassa vapaaehtoiset sekä kirkko ovat auttaneet suuresti. Myös ukrainalaisten ryhmistä sosiaalisessa mediassa on ollut hyötyä, Panchenko kertoo.

Seuraavaksi graafisesta suunnittelusta ja digitaalisesta piirtämisestä kiinnostuneena hän aikoo hakea opiskelupaikkaa ja löytää töitä Suomesta.

Työllisyys kasvoi ja palkat nousivat

Valmistuneiden insinöörien työtilanne parani vuoden takaisesta, selviää Insinööriliiton vuonna 2021 valmistuneille insinööreille tehdystä sijoittumistutkimuksesta. Vastaajista 77 prosentilla oli valmistuessa joko vakituinen tai määräaikainen työpaikka.

Nousua viime vuoden tutkimukseen on neljä prosenttiyksikköä. Työttömänä valmistumisvuotta 2021 seuraavana keväänä oli neljä prosenttia kyselyyn vastanneista.

Myös palkkataso nousi vuodentakaisesta tutkimuksesta. Valmistuneiden mediaanipalkka oli nyt 3 150 euroa kuukaudessa, kun vuotta aiemmin mediaani oli 3 000 euroa kuussa. Naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen merkittävä eli 175 euroa kuussa.

Lähes kahdeksan kymmenestä valmistuneesta työskenteli asiantuntijatehtävissä, ja yhtä moni koki valmistumisen jälkeisen työpaikan vastaavan koulutusta erittäin hyvin. Heistä 82 prosenttia oli tyytyväisiä insinöörikoulutukseen.

Vastaajat pitivät ongelmien ratkaisukykyä sekä uusien asioiden oppimiskykyä tärkeimpinä työelämässä tarvittavina valmiuksina.

Lue lisää: ilry.fi/tutkittuatietoa

Opiskelijajäsen, tervetuloa

Paikallisyhdistykset ovat saaneet runsaasti uusia opiskelijajäseniä syksyllä. Uuden jäsenen kannattaa tutustua huolella myös Insinööriliiton opiskelijajäsenille tarjoamiin palveluihin ja etuihin. Jäsensivuilla on muun muassa liiton koulutusarkisto sekä palkkatilastot.

Jäsensivujen kautta voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Member+-palveluun on koottu liiton rahanarvoiset jäsenedut.

Lue lisää: ilry.fi/jasen

Insinööriliitto palkitsee hyvästä järjestäytymisestä ja tarjoaa elokuvalipun jokaiselle jäsenelle, jonka luokan järjestäytymisaste on yli 80 prosenttia. Tieto hyvästä järjestäytymisasteesta toimitetaan omalle paikallisyhdistykselle.

Lue lisää: ilry.fi/jarjestaytymiskampanja

IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Twitter IOLry

Instagram @insinooriopiskelijaliitto

kotisivu www.iol.fi

IOL:n ÄÄNI

Jatkuva oppiminen tekniikan alalla

Insinöörien ja tekniikan alan asiantuntijoiden työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Pysyäksemme kehityksen perässä korostuu jatkuvan oppimisen sekä muuntokoulutuksen merkityksellisyys. Jatkuvalla oppimisella ja muuntokoulutuksella tarkoitetaan osaamisen jalostamista valmistumisen jälkeen reaaliaikaisesti teknologian ja yleisesti tekniikan kehityksen mukana.

Nykyisen tutkinnon sisältö ei välttämättä vastaa esimerkiksi viiden vuoden päästä työelämän vaatimuksia ja tarpeita.

Suurimmaksi haasteeksi jatkuvan oppimisen edistämiselle on muodostunut rahoitus, ja sen ratkaisemiseksi on löydettävä pikaisesti vastauksia. Ratkaisuna rahoitukselle voi olla esimerkiksi kolmitahoinen malli, jossa osapuolina toimivat valtio, työnantajat sekä työntekijät. Osaamisen kehittymistä on tuettava aktiivisesti sekä monipuolisesti; rahoitusmallin tukea tarvitsevat niin yritykset kuin yksittäiset henkilöt.

Tällä hetkellä tekniikan alan opiskelu jo suoritetun tutkinnon rinnalle saattaa tuottaa paljon päällekkäisyyksiä, jolloin resursseja menee merkittävästi hukkaan. Muuntokoulutusten jalostaminen on oleellista, jotta alalta toiselle vaihtaminen on mahdollisimman helppoa ja jouhevaa.

Monissa yrityksissä osaaminen kohdistuu yrityksen omaan toimintaan ja tuotteisiin. Samaa osaamista ei välttämättä pysty soveltamaan muualla.

Osaamisen kehittämiseksi pitää olla tarjolla järkeviä, helppokäyttöisiä digitaalisia alustoja yrityksille ja työntekijöille sekä korkeakouluille ja opiskelijoille. Toisaalta on huomioitava, millaisia työuran aikaisen oppimisen muotoja hyödynnetään.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteilijät toteavat Teollisuuden palkansaajien Edistys-analyysissa oppimisen tapahtuvan työuran aikana 80–90-prosenttisesti työn ohessa ja vain 10–20 prosenttisesti koulutuksissa tai seminaareissa. Analyysin mukaan työssä oppiminen tapahtuu pitkälti erilaisissa vuorovaikutukseen, ongelmanratkaisuihin sekä toiminnan kehittämiseen liittyvissä tilanteissa.