Suomalaisnuoret haluavat, että työnantaja auttaa heitä kehittymään työssään. Kaksi nuorta kolmesta on sitä mieltä, että tämä toteutuu työpaikoilla hyvin. Kiitosta työpaikat saavat myös työpaikan selkeistä pelisäännöistä ja siitä, että kesätyöntekijät otetaan osaksi työyhteisöä.

Risuja työnantajille annetaan säännöllisen palautteen puuttumisesta ja riittämättömästä perehdytyksestä. Myös palkkaan ollaan tyytymättömiä.

Tiedot käyvät ilmi Oikotien Vastuullinen kesäduuni 2022 -tutkimuksesta, johon osallistui tänä vuonna ennätysmäärä vastaajia, 11 566 nuorta.

Työyhteisöltä tukea kehitykseen

Nuoret odottavat, että työnantaja ja työyhteisö auttavat heitä kehittymään työssä. He haluavat kattavaa perehdyttämistä ja säännöllistä palautetta suorituksistaan.

Nuorista 66 prosenttia on tyytyväisiä siihen, miten esihenkilöt ovat auttaneet heitä kehittymään.

Vain 35 prosenttia nuorista on täysin tyytyväisiä saamansa palautteen säännöllisyyteen. Nuorista 24 prosenttia on palautteenantoon hyvin tai melko tyytymätön.

– Nuoret ovat suomalaisten työpaikkojen palautekulttuuriin jopa tyytymättömämpiä kuin työstä saatuun palkkaan. Palautekulttuuri kerää palkkausta enemmän kritiikkiä, mikä alleviivaa työolojen ja vastuullisuuden merkittävyyttä, Vastuullinen kesäduuni -kampanjan johtaja Päivi Salminen-­Kultanen kertoo.

Perehdytys ei aina toimi

Työnantajilla on parannettavaa myös työhön perehdyttämisessä. Nuorista 11 prosenttia on tyytymättömiä saamaansa perehdytykseen. Täysin tyytyväisiä perehdytykseen on 60 prosenttia.

– Tyytymättömyys perehdytykseen kasvaa työkokemuksen myötä. Eli ensimmäisissä kesätyöpesteissään olevat nuoret ovat saamaansa perehdytykseen tyytyväisempiä kuin jo useita kesiä työkokemusta hankkineet, Salminen-Kultanen sanoo.

– Kyse on todennäköisesti siitä, että kun työkokemuksen myötä työn vaativuus kasvaa ja vastuu lisääntyy, työnantajien antama perehdytys ei pysy perässä.

Salminen-Kultasen mielestä Suomessa kokemattomat perehdytetään perustyöhön hyvin, mutta sen jälkeen moni nuori on mielestään töissä liiaksi itsensä varassa, ja lisää:

– Nuoret työntekijät haluavat työlleen selkeät tavoitteet eli tiedon siitä, mitä heiltä odotetaan. Siksi heille on outoa, jos palautetta ei kesätyöpaikassa saa.

Hänen mielestään hyvä perehdytys ja säännöllinen sekä konkreettinen ja kannustava palautteenanto auttavat saavuttamaan tavoitteet.

– Nykynuoret ovat tottuneet saamaan palautetta ja analysoimaan omaa toimintaansa harrastuksissa ja oppilaitoksissa.

Nuoret muuttavat koko työelämää

Suomalainen työelämä on muuttumassa ja muutos etenee ikäluokka ikäluokalta nuorten kasvaessa työ­ikään. Nuorten perspektiivi työelämään on aiempia sukupolvia yksi­lökeskeisempi, ja tulevaisuuden suomalaiset työyhteisöt ovat heterogeenisempiä kuin aiemmin.

– Viimeaikaisten tutkimusten iso viesti on, että nykynuoret odottavat työelämässä vastuuta ja luottoa jo varhain, mutta toisaalta asettavat kovasti odotuksia sille, että työnantaja ja työyhteisö kehittäisivät heitä, Salminen-Kultanen sanoo.

Hänen mukaansa työnantajat eivät pääse muutosta karkuun, vaan työnantajien on huomioitava nuorten sukupolvien uudenlaiset odotukset ollakseen houkutteleva työnantaja tulevaisuudessakin,

– Jo nyt nuoret haluavat olla tasavertaisia muiden työntekijöiden kanssa. ­He eivät halua tulla kohdelluiksi esimerkiksi “vain kesätyöntekijöinä”.

Kun toimistotyö, asiantuntijatyö ja luova työ ovat vallanneet alaa Suomessa, työroolit eivät ole enää tarkasti rajattuja.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa työnantajien kannattaa määrätietoisesti rakentaa kollegiaalisuutta ja etsiä synergiaetuja. Kun työyhteisöt ovat aiempaa moninaisempia ja yksilökeskeisempiä, sitoutuneisuuden luominen kiistattomasti hankaloituu.

– Toisaalta moninaisemman joukon synergiahyödyt ovat suuria, Salminen-Kultanen kommentoi.

Työpaikalla voi keskustella

Nuorista 75 prosenttia on sitä mieltä, että pelisäännöt työpaikalla ovat selvät. Kolme neljästä on täysin samaa mieltä siitä, että he voivat keskustella esihenkilönsä ja kollegoidensa kanssa mieltä askarruttavista asioista.

– Nuorille on tärkeää, että esihenkilö ja kollegat auttavat heitä kehittymään. Tässä työnantajat ovat myös onnistuneet aika hyvin. Kun työyhteisössä on hyvä henki, kaikesta voi puhua ja apua uskaltaa pyytää, Salminen-Kultanen kertoo.