Neuvottelut teknologiateollisuudessa päättyivät

Ensimmäiset niin sanotut optiovuosineuvottelut katkesivat, mutta osalla aloista ei ole vielä aloitettukaan.

TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVA: Shutterstock

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry irtisanoi Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa solmimansa ylempien toimihenkilöiden kahden sopimusalan, teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimukset.

– Tilanne on valitettava. Työnantajan käsitys korotusten riittävästä tasosta oli hävyttömän matala matala, eikä yleiskorotukselle löytynyt ymmärrystä, perustelee Insinööriliiton edunvalvontajohtaja, YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.

Kumpikin irtisanottu työehtosopimus päättyy marraskuun loppuun mennessä.

Neuvotteluja teknologiateollisuuden kolmen sopimusalan kanssa käytiin elo-syyskuusta alkaen. Kyse oli ensi vuoden palkoista sekä perhevapaista.

– Osapuolten tavoitteet ja niiden taustalla olevat lähtökohdat poikkesivat jo alun alkaen niin paljon toisistaan, että yhteisen näkemyksen löytyminen näytti epätodennäköiseltä, sanoo YTN teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Hannu Takala.

– Halusimme, että palkankorotukset olisivat yleiskorotuspainotteiset ja että niiden taso heijastelisi ensi vuodelle ennustettua inflaatiota ja tuottavuuden kasvua. Työnantajalle yleiskorotus ja kohtuulliset palkankorotukset eivät olleet oleellisia.

Koska neuvottelutulosta ei saavutettu, edellä mainitut sopimukset ovat voimassa marraskuun loppuun saakka. Neuvottelut palkkojen lisäksi käynnistyvät myös koko sopimusten sisällöstä.

Lisää neuvotteluja alkamassa

Myös ICT-alan ja Kemianteollisuuden osalta palkoista pitää päästä sopuun lokakuun loppuun mennessä. ICT-ala ensi vuoden palkankorotusneuvottelut alkavat lokakuun kolmannella viikolla. Jos YTN ja Palvelualojen työnantajat Palta eivät pääse sopimukseen ensi vuoden palkankorotuksista, sopimus on irtisanottavissa päättymään marraskuussa.

Rahoitusalalla neuvottelut ensi vuoden palkankorotuksista alkavat lokakuun lopulla ja niistä neuvotellaan marraskuun loppun mennessä. Jos korotuksista ei päästä sopuun, työehtosopimus päättyy helmikuun lopulla.

Neuvotteluja pitkälle kevääseen

Ensi vuoden puolella neuvotellaan monella eri alalla. Energia-alan neuvottelut niin sanotusta optiovuodesta käynnistyvät tammikuussa.

Sopimus on irtisanottavissa päättymään ensi helmikuun lopussa, jos YTN ja Energiateollisuus ry eivät pääse sopimukseen palkankorotuksista.

Alkuvuodesta ja myöhemminkin käydään neuvotteluja eri aloilla, ennen kaikkea talokohtaisista sopimuksista.

Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omia työehtosopimuksia elintarvike-, metsä-, vakuutus- tai kaupan aloilla, eikä tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultoinnin toimialalla. Niissä ei siis neuvotella vastaavasti työehtosopimuksista.

Julkinen sektori sopii kesän korvilla pitkäaikaisista työehtosopimuksista, joten seuraavan kerran niistä neuvotellaan muutaman vuoden kuluttua.

Sopimukseton tila alkaa

Sopimuksettomaan tilaan siirrytään, kun sopimuskausi päättyy eikä uutta sopimusta ole vielä syntynyt.

Tällöin työehtosopimuksen mukaista työrauhavelvoitetta ei ole. Joulukuun alusta lähtien solmittavissa uusissa työsopimuksissa viittaukset työehtosopimukseen eivät päde, vaan sen sisältämät ehdot on sovittava kaikki erikseen.

Päättyneen sopimuksen noudattaminen kuitenkin jatkuu muilta osin niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella.

Esa Reunanen, yliopistotutkija, Tampereen yliopistoEsa Reunanen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

Luottamus ja uutismedian valinnat

Suomessa asiat yleensä sujuvat, ja yksi syy tälle on se, että suomalaiset luottavat toisiinsa. Myös uutismediaan luotetaan. Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyn mukaan 75 prosenttia suomalaisista uskoo voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin. Osuus on suurin vertailun 46 maasta.

Viime aikoina yhteiskuntaa ovat koetelleet monet kriisit ja skandaalit. Koronakriisin hellittäessä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Mediassa on kohistu niin kansanedustajien sopimattomista puheista kuin pääministerin railakkaista illanvietoista.

Valtaosalla väestöstä kriisit pikemmin lisäävät kuin heikentävät luottamusta mediaan ja muihin instituutioihin. Tämä voi entisestään vahvistaa valtavirtaa kyseenalaistavien kokemusta, että uutisten tulkinnat ovat yksipuolisia ja vajaita. Suomalaisvastaajista 11 prosenttia sanoi, ettei voi luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin.

Luottamuksen ylläpito ei ole helppoa. Uutismedian on harkittava, miten se osallistuu sosiaalisen median kohuihin ja miten se suhtautuu siihen osaan väestöstä, joka ei luota uutisiin. Valittavana on ainakin kolme strategiaa.

Uutismedia voi palvella itselleen suopeaa ja maksukykyistä kohdeyleisöä myötäillen tämän elämäntapaa ja arvoja. Toinen vaihtoehto on pyrkiä erilaisia skandaaleja paisuttelemalla saamaan yleisöksi sekä provokaatioille hurraavat että niistä pöyristyvät. Tavoitteena olisi yleisön luottamuksen sijaan sen huomio.

Kolmas vaihtoehto on esittää nykyistä rohkeammin myös valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Luottamusta rapauttaa kokemus, että ei tule mediassa kuulluksi. Kuulluksi tuleminen puolestaan tarkoittaa äänen antamisen lisäksi myös esitettyjen näkemysten kritiikkiä ja perustelujen vaatimista. Tämä voisi lisätä eri tavoin ajattelevien ymmärrystä toistensa ajattelun perusteista. Journalismin yhteiskunnallisen tehtävän kannalta kolmas strategia on ehkä paras, mutta samalla se on vaihtoehdoista vaativin ja epävarmin.