Lapualla valmistetuille patruunoille oli kysyntää jo ennen Ukrainan sotaa.

Suomalaisella puolustusteollisuudella pyyhkii juuri nyt hyvin. Yrityksille tippuu tilauksia tasaiseen tahtiin niin Puolustusvoimilta kuin ulkomailta.

Nammon Lapuan patruunatehtaan johtaja Pekka Himanka ei laita oman tehtaan hyvää tilannetta pelkästään Ukrainan sodan ja sen myötä kiristyneen kansainvälisen tilanteen piikkiin.

– Meillä oli vahva tilauskanta jo ennen sotaa, mutta on selvää, että tilanne heijastuu puolustusteollisuuteen niin meillä kuin muualla. Kysyntää on ja se kasvaa, hän sanoo.

Tuotannon lisääminen vaatii tehtaalle lisää käsiä ja uusia investointeja. Lapuan tehtaalle on tulossa yli 11 miljoonan euron investoinnit, ja uutta väkeä on rekrytoitu syksyn aikana.

– Meille on tulossa uusia tiloja ja vanhoja kunnostetaan, tuotantoon lisätään kapasiteettia ja automaatiota, hankimme uutta teknologiaa laadunvalvontaan, Himanka kertoo, mihin euroja on tarkoitus käyttää.

Vahva vientiyritys

Nammo on Patrian ja Norjan valtion yhdessä omistama puolustusväline- yritys, jolla on tuotantoa yhdeksässä maassa. Suomessa Nammo toimii kolmella paikkakunnalla, Lapualla, Vihtavuoressa ja Sastamalassa. Yhtiön pääkonttori on Raufossissa Norjassa.

Konsernin liikevaihto oli vuonna 2021 lähes 700 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin puolet tulee Yhdysvalloista. Tuotteiden valikoima on monipuolinen ruudista aina ohjusten rakettimoottoreihin saakka.

Suomessa valmistettaviin tuotteisiin kuuluvat muun muassa ruuti, patruunat, kranaatinheittimien ammukset, kertasingot ja käsikranaatit.

Tuotannon kasvun yksi potentiaalinen kapeikko on väistymässä, kun Nammo rakentaa oman nallitehtaan Vihtavuoreen. Samalla kasvatetaan Vihtavuoren ruudintuotantoa. Pelkästään nallitehtaan investoinnin arvo on kaikkiaan 33 miljoonaa euroa.

– Nammo on panostanut viime vuosina Suomeen kiitettävästi, Himanka kiittelee.

Lapuan patruunatehtaan tuotannosta noin 80 prosenttia menee vientiin.

– Viemme patruunoita noin 60 maahan. Käytännössä saamme vientiluvat kaikkiin maihin, joihin Suomi voi viedä puolustusvälineteollisuuden tuotteita, Himanka sanoo.

Lapua on brändi

Lapuan patruunat lienevät maailmalla konsernin tunnetuin tuote. Tuotemerkki on näkyvästi esillä muun muassa ampumahiihdon arvokisoissa.

– Pekingin olympiakisoissa ampumahiihdon 33 mitalista 32 ammuttiin Lapuan patruunoilla. Vain yksi pronssi karkasi muualle, Himanka kehuu.

Hänen mukaansa menestys ampumaurheilussa kertoo parhaiten patruunoiden valmistamisen laadusta ja osaamisesta, mikä on ollut lähes sadan vuoden ajan pienessä eteläpohjalaisessa kaupungissa.

– Huippu-urheilussa menestys vaatii, että kaikki asiat ovat kohdallaan. Ammunnassa laadukas, erilaisiin oloihin sopiva patruuna on tärkeä. Huippuampujat ovat vaativa asiakasryhmä. He käyvät testaamassa patruunaeriä testiammunnoissa omilla aseillaan, Himanka kertoo.

Yllätys on, että ampumahiihdossa käytettäviä pienoiskiväärin patruunoita ei valmisteta Lapualla vaan Saksan Schönebeckin tehtaassa, jonka Lapuan patruunatehdas hankki omistukseensa 1990-luvun alussa.

– Osaaminen on tietenkin lähtöisin täältä, Lapualta ja Suomesta. Siksi laadultaan parhaat patruunat myydään edelleen Lapua-brändillä eikä esimerkiksi SK:na, joka on Nammon saksa- lainen patruunabrändi, Himanka sanoo.

Insinööristä patruunatehtailijaksi

Himanka on Kokkolan teknillisestä oppilaitoksesta valmistunut koneenrakennusinsinööri, joka on johtanut Lapuan patruunatehdasta kesäkuusta 2020. Nammon palvelukseen hän siirtyi Ylistaron terästakomo Oy:n toimitusjohtajan paikalta.

Himangan mukaan Lapuan patruunatehtaan ja suomalaisen puolustusvälineteollisuuden menestys lähtee tutuista asioista. Laadun ja sen tarkkailun pitää olla kunnossa, samoin tuotekehityksen ja tuotannon.

– Meillä esimerkiksi suurin osa tuotannossa käytettävistä työkaluista valmistetaan edelleen itse, mikä on yksi patruunoiden valmistamiseen liittyvä erikoisala. Ja kun kyse on ampumatarvikkeista, turvallisuuden pitää tietenkin olla tärkein asia yrityksen arvoista puhuttaessa, hän sanoo.

Lapuan patruunatehdas työllistää tällä hetkellä noin 210 henkilöä, joista noin kolmannes ylempiä toimihenkilöitä ja toimihenkilöitä. Insinöörejä tehtaalla on muun muassa tuotekehityksessä, laaduntarkkailussa, tuotannossa ja kunnossapidossa.

››