BITTIKATTAUS
Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa?
Insinööriliitto kokoaa kevään 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaana olevat liiton jäsenet jälleen yhteiselle nettisivulle, joka julkaistaan hyvissä ajoin ennen vaaleja.
Sivua varten tarvitsemme ehdokkailta joitakin ehdokkuuteen liittyviä perustietoja, kuten vaalipiirin ja puolueen sekä ehdokkaan vaalisivun tai vastaavan www- osoitteen. Sivulle tulee ehdokkaasta myös valokuva.
Kun oma ehdokkuuteesi on varmistunut ja sinulla on vaalisivu ja valokuva valmiina, ilmoita ehdokkuudestasi www.ilry.fi/ilmoita-ehdokkuudestasi. Laita mukaan myös ehdokkaan sähköposti ja matkapuhelinnumero mahdollisia yhteydenottoja varten.
Eduskuntavaalien vaalipäivä on 2.4.2023 ja ehdokaslistat on jätettävä vaalipiirin vaalipiirilautakunnalle viimeistään 40. päivänä ennen vaalipäivää. Insinööriliitto toivoo saavansa tiedon jäsenen ehdokkuudesta viimeistään 31. tammikuuta 2023.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokkaana oli yhdeksän liiton jäsentä, kun neljä vuotta aiemmin omasta ehdokkuudestaan Insinööriliitolle ilmoitti 17 jäsentä. Insinööriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan vaaleihin ehdokkaana ja muilla tavoin.
25%
Neljännes insinööreistä työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Myös työssäkäyvien aikuisten on hyvä ottaa influenssarokote, sillä talveksi odotetaan runsaasti tartuntoja.Ikääntyneiden influenssa- rokotuskattavuus nousi merkittävästi
Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan 65 vuot- ta täyttäneistä lähes 63 prosenttia otti influenssarokotteen kaudella 2021–2022. Alle 3-vuotiaista lapsista influenssarokotteen sai 41 prosenttia ja 3–6-vuotiaista 31 prosenttia.
Kaikki alle 7-vuotiaat sekä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat oikeutettuja kansallisen rokotusohjelman mukaiseen maksuttomaan influenssarokotukseen.
Viime influenssakaudella rokotusrekisteriin kirjattiin 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille lähes 140 000 rokoteannosta enemmän kuin sitä edeltävällä kaudella. Kaikkiaan ikääntyneiden rokotuskattavuus nousi 10 prosenttiyksikköä.
Rokotusintoon on voinut vaikuttaa muun muassa se, kuinka harmillisiksi influenssa ja sen jälkitaudit mielletään ja kuinka helposti rokotusajan on saanut korona-aikana. Osa lapsista on voinut jäädä rokottamatta, koska vanhemmat ovat voineet ajatella, että riski sairastua influenssaan on vähäinen koronan torjuntatoimien vuoksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee influenssarokotteen ottoa.
Kuva: Shutterstock
Kelluun ilmalaiva leijuu ja liikkuu vedyn avulla.Kelluun ilmalaivat lentävät 12-tuntisia kuvauslentoja
Joensuulaisen Kelluu-yhtiön miehittämättömät ilmalaivat ovat onnistuneet tekemään 9–12-tuntisia tarkkailulentoja. Pitkän toiminta-ajan ansiosta ilmalaivat voivat korvata esimerkiksi sähkölinjojen helikopteritarkastukset ja maatarkkailun.
Yhtiön ilma-aluksiin voi kytkeä useita antureita, tutkaimia ja kameroita. Ne voivat kerätä dataa maastosta tai infrastruktuurista. Nykyään tehtävään käytetään maailmalla helikoptereita, akkukäyttöisiä droneja tai maassa liikkuvia ryhmiä.
Alukset pysyvät ilmassa ja liikkuvat vedyn avulla. Vety nostaa ilmalaivan palloa, ja moottorit polttavat vetyä. Vedyn käyttö ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä.
Toistaiseksi Kelluu lentää Itä-Suomen alueella, mutta ilmalaivoille on maailmanlaajuiset markkinat. Seuraavaksi yhtiö laajentaa lentoaluetta koko Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan. Tätä tukee muun muassa Business Finlandin kasvurahoitus.
Modernit ilmalaivat kestävät jonkin verran kovia tuulioloja. Ne pystyvät kompensoimaan tuulta automaattisesti ja pysymään maasta katsottuna paikallaan.
Yhtiö pitää vetyä turvallisena polttoaineena, kun sitä käsitellään yhtiön omissa tiloissa. Ilmalaivasta mahdollisesti vuotava vety päätyy yläilmakehään.
Kuva: Kelluu
Kela seuraa opintojen sujumista
Kela on lähettänyt selvityspyynnön korkeakouluopiskelijoille, joiden opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Selvityspyyntöön täytyy vastata viimeistään 25. lokakuuta. Selvityspyyntöön voi vastata OmaKelassa.
Kela seuraa korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä opintotuki- ja opintosuoritustietojen avulla. Seuranta koskee lukuvuotta 2021–2022 ja tarvittaessa koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa.
Opintojen edistymisen seuranta perustuu opintotukilainsäädäntöön.
Korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä seurataan Kelassa vuosittain. Nyt seuranta on tehty noin 138 000 korkeakouluopiskelijalle, jotka ovat saaneet opintotukea vähintään yhdeltä kuukaudelta edellisenä lukuvuonna.
Selvityspyyntö on lähetetty 8 400 yliopisto-opiskelijalle ja 7 200 ammattikorkeakouluopiskelijalle. Vuosi sitten selvityspyynnön saajia oli 13 800, joista 7 100 opiskeli yliopistossa ja 6 700 ammattikorkeakoulussa.
Opiskelijan vastauksen perusteella Kela harkitsee, onko opintojen riittämättömälle edistymiselle hyväksyttävä syy. Jos opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön tai hänen esittämäänsä syytä ei hyväksytä, Kela lakkauttaa opintotuen ensi vuoden alusta alkaen.
Ammattikuntantunnukset Insinööri YAMK -tutkinnon suorittaneille
Jäsenpalautteen perusteella Insinööriliitto on tuottanut oman insinöörisormuksen ja lakin kokardin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle insinöörille. Sormuksesta on saatavilla kelta- ja valkokultainen sekä sterling-hopeasta tehty malli. YAMK-sormuksessa on insinöörisormuksesta poiketen lehviä rungossa kannan molemmin puolin.
– Tunnukset on suunnitellut Widemarkin Ari Kajander, kertoo järjestöjohtaja Tommi Grönholm.
– Halusimme lisätä Insinööri YAMK -tunnukset valikoimaan osana kannustusta elinikäiseen oppimiseen. On hyvä, että saavutuksestaan voi kertoa myös ammattikuntatunnuksella, Grönholm lisää.
YAMK-tutkinnon suorittanut voi päivittää insinöörilakkinsa kullatulla sterlinghopeisella lakkilyyralla. Perinteiseen lakkilyyraan verrattuna lyyraa kehystävät lehväseppele on yhtenäinen, kun perinteisessä lyyrassa se jää avoimeksi.
Saatavilla on myös YAMK-rintamerkki, jossa seppele kiertää liiton tunnuksena toimivaa suhdeviivaimen poikkileikkausta.
Sormukset, lakkilyyra ja rintamerkit myydään Widemarkin verkkokaupan kautta, ja Insinööriliitolla on yksin- oikeus niiden välittämiseen. Insinööri YAMK-lyyralla varustettua lakkia saa myös Salon Lakkitehtaan verkkokaupasta.
YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa kertoi, että teknologiateollisuuden kolmen alan optioneuvottelut olivat sujuneet takkuisesti. Kuulemassa oli liki 200 henkilöstöedustajaa, jotka osallistuivat Hedit laineilla -seminaariin Viking Linen Gabriella-laivalla Helsingistä Tukholmaan.
Kuva: Janne Luotola
Petteri Oksa, johtajapetterin PALSTA
Sumuinen maisema
Olen aina pitänyt syksystä, pimeistä illoista, kynttilänvalolla tai ilman. Aamujen kuulaan raikas ilma virkistää, väriloisto puissa on mukavaa ja muistuttaa jo tulevasta keväästä. Asioiden pitää loppua, jotta ne voivat alkaa.
Yksi mielimaisemistani liittyy myös tähän vuodenaikaan. Se on sumuinen maisema. Tiedättehän sellainen alava pelto, jossa kasvaa pitkää kellastunutta heinää, muutama puu syksyisessä väriloistossa siellä täällä, takana kuusimetsä. Keskellä maisemaa paksu usva, joka sitten kiertelee ohuina haituvina ympäriinsä.
Sellainen maisema on samalla tuttu ja tuntematon. Näet maiseman ja tiedät, mitä siinä on, vaikka osa on sumun takana. Kuitenkin olet hieman epävarma, usvan taakse saattaa piiloutua lähes mitä tahansa.
Pidän myös suomalaista työmarkkinajärjestelmää kauniina. Sopimiseen perustuva järjestelmä, joka perustuu osapuolten väliseen näkemysten yhteensovittamiseen. Mikään ei ole lähtökohtaisesti toimivapaa. Tässä maisemassa sumun tuoma epävarmuus ei kuitenkaan ole kaunista.
Epävarmuuteen maisema on kuitenkin verhoutunut. Tekstiä kirjoitettaessa ei ole varmuutta ensi vuoden ensimmäisten palkkaratkaisujen toteutumisesta, mutta ennakointi, että työnantaja ei halua maksaa lähelläkään säällisiä korotuksia.
Järjestäytynyt työnantaja haluaa eroon yleissitovista työehtosopimuksista, palkkojen yleiskorotuksista ja yhdenvertaisista eli kaikkia koskevista sopimusmääräyksistä. Tätä ei tarvitse arvailla, tämän he kertovat avoimesti. Viime vuosina on tapahtunut myös suuria liikkeitä tähän suuntaan, sekä metsäteollisuudessa että teknologian kentässä.
Epävarmuuteen voidaan vastata. Mitä useampi ihminen on tietoinen tilanteesta ja mitä useampi on järjestäytynyt, sen enemmän varmuutta tulevasta on. Keskustelut työpaikoilla ovat avainasemassa, etänä tai läsnä. Jäsenhankinta on edunvalvontateko. Järjestäytymällä voimme sopia jatkossakin, toimimalla yksin epävarmuuden sumun takaa paljastuu sellaisia mörköjä, joita emme halua kohdata.
Tiimin yhteistyö on turvallisuustekijä
Tiimin yhteistyö on kriittinen turvallisuustekijä, jota ei tunnisteta teollisuuden työpaikoilla riittävän hyvin. Tiimien sujuvalla yhteistyöllä on usein ratkaiseva merkitys toiminnan onnistumiselle, ja parhaimmillaan sillä estetään vakavia onnettomuuksia. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus suosittelee organisaatioita nostamaan tiimit mukaan kehittämään turvallisuutta.
Teollisuuden työpaikoilla on kehitetty viime vuosikymmeninä työn turvallisuutta järjestelmällisin turvallisuusjohtamisen keinoin. Työympäristöjä on turvallistettu, työmenetelmiä kehitetty ja turvallisuuskoulutusten määrää lisätty. Tiiminäkökulma on kuitenkin jäänyt kehittämisen ulkopuolelle.
– Turvallisuuskriittisillä aloilla tiimien toiminnan tarkastelulla on pitkät perinteet, mutta perinteisillä teollisuuden työpaikoilla on tarvetta luoda toimivia käytäntöjä tiimien turvallisen työskentelyn tukemiseen, sanoo erityisasiantuntija Vuokko Puro Työterveyslaitoksesta.
– Turvallisen tiimityöskentelyn kannalta yksi keskeisimmistä edellytyksistä on tiimin yhteinen tilannekuva käynnissä olevasta työtehtävästä. Sitä voidaan ylläpitää muun muassa keskustelemalla ja varmistavalla kommunikaatiolla, Puro jatkaa.
Parannuksia työttömien opintoihin
Työttömät työnhakijat voivat jatkossa opiskella laajemmin työttömyysetuutta menettämättä. Muutoksia esitetään myös niiden työnhakijoiden työnhakuvelvoitteeseen ja palveluprosessiin, jotka opiskelevat omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella tuettuina. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkista taloutta.
Tällä hetkellä päätoimisesti opiskelevilla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, mutta sivutoimisesti opiskeleva työnhakija voi saada työttömyysetuutta. Työnhakijan täytyy tällöin muun muassa hakea ja olla valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.
Jatkossa työnhakija saa opiskella vapaasti muita kuin laissa erikseen lueteltuja päätoimiseksi määriteltyjä opintoja. Työttömyysetuutta menettämättä voi opiskella esimerkiksi erilaisilla lyhyehköillä kursseilla ja koulutuksissa, pätevöitymiskoulutuksissa ja kansalaisopistossa.
Jatkossa kokonaisuudessaan enintään kolmen kuukauden mittaiset avoimessa korkeakoulussa suoritettavat opinnot eivät myöskään vaikuta työttömyysetuuden saamiseen.
Muutokset selkeyttävät opintojen vaikutusta oikeuteen saada työttömyysturvaa ja sujuvoittaisivat työttömyysturva-asioiden käsittelyä. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.
Luottamushenkilö viestii sähköisesti
Luottamushenkilöt ovat järjestäneet keväällä ja syksyllä työpaikkatilaisuuksia, joissa on kerrottu neuvottelutilanteesta ja keinoista vaikuttaa työpaikan asioihin. Insinööri-lehti kysyi Insinööriliiton uutiskirjeessä, osallistuuko jäsen työpaikalla luottamushenkilön järjestämiin tilaisuuksiin.
Reilussa viidesosassa työpaikoista on järjestetty tilaisuuksia, ja melkein kaikki ovat niihin osallistuneet. Yleisempää kuitenkin on, että luottamushenkilö kertoo työpaikan asioista sähköisesti.
Liki puolella vastaajista ei ole luottamushenkilöä, häntä ei tunneta tai ei edes tiedetä, mitä termi tarkoittaa. Kyselyyn vastasi 367 henkilöä.