Aiemmalta ammatiltaan Krista Kivihalme on lähihoitaja. Hän työskenteli Keski-Suomen keskussairaalassa, keuhkosairaiden tarkkailuhuoneessa kolme vuotta. Sairaalaan tuli jatkuvasti uutta teknologiaa.

Kivihalmetta alkoi harmittaa etenkin vanhempien kollegoiden puolesta, sillä he joutuivat turvautumaan muihin, ennen kaikkea nuorempiin kollegoihin, kun piti laittaa esimerkiksi uusia asetuksia laitteisiin.

– Minua häiritsi hoitajana, että tunsimme epävarmuutta käyttämistämme laitteista silloin, kun olimme vastuussa ihmisten hoidosta ja elämästä, Kivihalme muistelee.

– Kuuntelin useammankin kerran heittoja kuka insinööri tämänkin on suunnitellut, ja päätin lähteä katsomaan, kuinka toimivia järjestelmiä luodaan.

Opinnot loppuun Alankomaissa

Kivihalme opiskeli Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, josta hän valmistui hyvinvointiteknologian insinööriksi vuonna 2016. Opinnot eivät sujuneet ihan perinteiseen tapaan, sillä viimeiset pari vuotta hän opiskeli Hollannista käsin. Siellä hän teki työharjoittelun, opinnäytetyön sekä loput opinnot etänä Jyväskylään.

Perusteena Hollantiin lähdölle oli, että sieltä tulevat uusimmat hyvinvointiteknologiset laitteet ja että siellä ollaan edistyneitä käytettävyyssuunnittelussa.

– Halusin nähdä omin silmin, millaisessa kulttuurissa tällaisia teknologioita luodaan.

Kivihalmeen mukaan suurin ero suomalaisessa ja hollantilaisessa kulttuurissa on tilanteissa, joissa herää uusi ajatus teknologiasta, jolla voi helpottaa ihmisten elämää. Hänen havaintojensa mukaan Suomessa mainitaan heti ainakin viisi estettä, miksei se tule toimimaan. Sen sijaan Hollannissa aletaan heti pohtimaan, kuinka se voi toimia.

– Siellä ollaan paljon vastaanottavaisempia haaveilujen suhteen, mikä on tärkeintä käyttäjäkeskeisessä insinöörityössä ja -suunnittelussa.

Hyvinvointiteknologian insinöörin kokemusten perusteella Hollannissa toimijat ovat optimisteja, kun taas Suomessa he ovat paljon varovaisempia.

Hyvinvointia julkiselle sektorille

Kun Kivihalme valmistui, hän muutti työn perässä Helsinkiin ja aloitti työt Oy Apotti Ab:ssa. Apotti on julkisomisteinen osakeyhtiö. Se kehittää ja ylläpitää Apotti-järjestelmää, joka on Suomen ja maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistävä toiminnanohjausjärjestelmä.

Apotti-yrityksen omistavat HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, Inkoo, Siuntio ja Loviisa.

Kivihalmeen nykyinen titteli on vanhempi sovelluskehittäjä. Hänen työtehtävinään ovat muun muassa järjestelmän muokkaaminen ja konfigurointi asiakkaan tarpeita vastaavaksi sekä järjestelmän rakentaminen ja testaus.

Kivihalmeella on lisäksi lisärooli: hän on tiedonsiirtäjä, joka lähettää myös kollegoiden tekemän työn tes- taus- ja validointiympäristöön sekä lopulta tuotantoon.

Ammattitaitoiset kollegat ja poikkitieteellinen työympäristö ovat Kivihalmeen mielestä parasta hänen työssään. Kollegoiden substanssiosaaminen on aivan huikeata, ja suurimmalla osalla on jotain sote-alan taustaa.

– Senioritason sovelluskehittäjänä nautin siitä, että saan jakaa tietoa ja ideoita sekä uusien että vanhempien sovelluskehittäjien ja pääkouluttajien kanssa siitä, miten eri asiat kannattaa rakentaa.

Yhteisten asioiden ajaja

Krista Kivihalme on ollut luottamusmiehenä lähes yhtä kauan kuin on ollut töissä Apotissa. Edustettavia hänellä on viitisentoista.

– Halusin, että työpaikalla on Insinööriliiton luottamusmies, osana Tekniikka ja Terveys KTN:ää.

Yrityksessä noudatetaan Avainta- työehtosopimusta, jossa Apotin palkansaajapuolen allekirjoittajina toimivat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä KTN.

Luottamusmiehet kokoontuvat työnantajan kanssa säännöllisesti, samoin kuin kaikki henkilöstöedustajat keskenään. Kivihalmeen mielestä yhteistyö työnantajan kanssa on hyvää, sillä se on kiinnostunut henkilöstön mielipiteistä.

– Kulmakivi yhteistyöhön on molemmin puolinen luottamus. Ja sitä meillä on.

Luottamusmies pitää itseään aktivistina ja idealistina.

– Uskon, että avoimen keskustelun kautta voimme löytää yhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia osapuolia.