Ecopol-mastojen kymmenmetriset elementit eivät vaadi maantiellä erikoiskuljetuksia, vaan ne tuodaan pystytyspaikalle tavallisilla rekoilla.

Suomesta puista kiilaa Euroopan kiihtyville mastomarkkinoille

Italian suurin masto-operaattori hankki ensimmäisen puurakenteisen tietoliikennemastonsa suomalaiselta Ecotelligentiltä. Sen mielestä puu on erinomainen valinta luomaan kestävämpää ympäristöä.

TEKSTI: Heikki Hamunen ja KUVA: Ecotelligent

Autoilijoita odottaa italialaisen moottoritien varrella harvinainen näkymä: matkapuhelinverkkoa turvaamassa ei olekaan teräksinen vaan puurakenteinen masto.

Pohjois-Karjalan Liperissä päämajaansa pitävän Ecotelligent Oy:n Matti Pölönen ja Gyöngyi Mátray tekevät töitä sen eteen, että jatkossa entistä useampi keskieurooppalainen näkisi puurakenteisia tietoliikennemastoja.

– Puurakenteisilla mastoilla on puolellaan kansalaisten yleinen hyväksyntä. Niitä on lähdetty luvittamaan paikkoihin, joihin teräs- tai betonirakenteisia mastoja ei ole hyväksytty, sanoo tuotekehityksestä vastaava Pölönen.

5G tuo tuhansia uusia mastoja

Toimitusjohtaja Gyöngyi Mátrayn mukaan Eurooppaan tullaan lähivuosina rakentamaan kymmeniä tuhansia tietoliikennemastoja. Tarve valmistautua 5G-palveluihin kiihdyttää vauhtia.

– Nykyisten mobiiliverkkojen peittoalueet Keski-Euroo- passa ovat repaleisia. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa aukot on peitettävä uusilla tukiasemilla, jotka ripustetaan uusiin tai vahvistettuihin mastoihin, rakennuksiin ja katupylväisiin, unkarilaistaustainen Mátray sanoo.

Informaatiotekniikan insinööri Pölönen korostaa, kuinka puurakenteisten mastojen teknisetkin omi- naisuudet sopivat Keski-Eurooppaan. Erityisesti hän painottaa liimapuuta hyödyntävien mastojen kuormankantokykyä.

– Suomessa on 18 henkilöä neliökilometrillä, Hollannissa 500. Keski-Euroopan mastoissa tarvitaan asennustilaa paljon, kun ne yleensä vuokrataan useille puhelinoperaattoreille, Pölönen kertoo.

– Näin laitteiden määrä per masto on aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Meikäläisissä korpimaastoissa ei kaikkein eniten kuormaa kantavia mastoja tarvitakaan.

Vähähiilisyys avaa keskustelut

Italialainen INWIT pystytti loppukesällä ensimmäisen puurakenteisen tietoliikennemastonsa Milanon lähelle. Maan suurin mastopalvelujen tarjoaja korvasi paikallisen suojelualueen yhteydessä olleen teräsrakenteisen maston Ecotelligentin Ecopol-mastolla.

– Pyrimme vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Velvollisuutemme on löytää ympäristövaikutuksia vähentäviä materiaaleja, jotka sopivat paremmin maisemaan. Liimapuu on erinomainen valinta luomaan aiempaa kestävämpää ympäristöä, sanoo INWIT:in toimitusjohtaja Giovanni Ferigo.

Pölönen ja Mátray uskovat, että masto-operaattorit muuallakin Keski-Euroopassa hakevat vaihtoehtoja teräkselle ja betonille. Moni asiakas on kirjannut vähähiilisyyden hankintapolitiikkansa kulmakiveksi.

– Puu on ainoa hiiltä sitova uusiutuva rakennusmateriaali, Mátray kertoo.

Pölönen muistuttaa, että parhaat tuotteet syntyvät eri materiaalien vahvuuksia yhdistämällä. Kaikkia tuotteita ei voi pelkästä puustakaan tehdä.

– Vähähiilisyys on asiakkaan vaatimus. Jos tuotetta ei voi tehdä kokonaan puusta, niin voiko puusta tehdä vain jonkin yksittäisen osan? Tämäkin voi helpottaa tuotteen myyntiä huomattavasti.

Puurakenteisten mastojen pioneerina Ecotelligent on saanut taistella ennakkoluulojakin vastaan. Nyt myyntinäkymät ovat kuitenkin lupaavat.

– Tarjouskannan perusteella uusia kohteita on tulossa eri maihin. Nyt kehitämme toimintaa kohti isompaa volyymia niin myynnissä kuin tuotannossa, Pölönen kertoo.

Ville Kopra, Työministerin valtiosihteeriVille Kopra, Työministerin valtiosihteeri

Syksyn sävel

Jokaista politiikan lukukautta värittää yleensä jokin teema. Tämän syksyn sävel on ollut kohtaanto-ongelma ja työvoimapula. Kuka olisi uskonut: kun keväällä vielä kärvisteltiin koronaepidemian ikeessä, nyt pääpulma onkin jo osaavan työvoiman saatavuus. Parempi tämä ongelma on kuin moni muu vaihtoehtonsa.

Kuten usein, myös kohtaanto-ongelma näyttäytyy helposti iltapäivälehdessä yksinkertaisemmalta kuin mitä todellisuus on. Esitetään kysymys, että miksi kortistossa on yli 300 000 ihmistä, ja samaan aikaan lähes puolet yrityksistä raportoi vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa. Kannustimetko eivät pelitä? Pitäisikö työttömyysturvaa leikata, jotta väki hakeutuisi avoimiin työpaikkoihin?

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) käsitteli asiaa syksyn suhdanne-ennusteessaan. Kävi ilmi muutamia seikkoja.

Ensinnäkin sama kehityskulku koskee tällä hetkellä monia maita. Epidemiasta palautuminen johtaa kysyntäpiikkiin, eikä siinä tahdo riittää pelit ja vermeet ensihätään missään.

Toisekseen työmarkkinoiden dynamiikka toimii Suomessa. Työttömyydestä siirrytään työllisyyteen, eli työmarkkinat palautuvat korona-ajasta. Työttömyysturva ei tätä kehitystä vaikuta estävän.

Kolmanneksi liika hätäisyys ei ole työpaikan etsimisessä kenties kenenkään etu. Ottamalla vastaan ensimmäisen mahdollisen työpaikan työntekijä ei välttämättä saa kovinkaan hyvin omaa osaamistaan hyödyntävää työtä. Sitoutuminen voi jäädä vajaaksi.

Yrityksen kannalta ovet pyörivät, sopimuksia tehtaillaan eikä väki asetu aloilleen työn ääreen. Ehkä hetken kannattaa panostaa siihen, että työ ja tekijä löytäisivät toisensa kestävämmällä tavalla.

Samalla on sanottava, että työikäisen väestön määrän kääntyminen laskuun on huono näkymä. Kotimaiset, saati kansainväliset yritykset tuskin investoivat maahan, jossa ei uskota riittävän osaavaa työvoimaa pidemmällä aikavälillä. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan reilusti nykyistä enemmän.