Syksyn mittaan Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo on esiintynyt julkisuudessa poikkeuksellisen jyrkkäsanaisesti. Syy on Teknologiateollisuus ry:n maaliskuussa tekemä strategian muutos jakaa työehdoista neuvotteleminen kahdelle eri yhdistykselle. Muutos ja työnantajien tilanteesta tekemät tulkinnat ovat johtamassa siihen, että joulukuussa maan suurin teollisuuden ala on täydellisesti sopimuksettomassa tilassa.

– Insinööriliitolle kyse ei ole mistään pikkuasiasta. Liiton työelämässä olevista jäsenistä noin 70 prosenttia työskentelee teknologiateollisuuden kolmella sopimusalalla, Salo huomauttaa.

Työmarkkinakielellä ongelma liittyy työehtosopimusten jälkivaikutukseen. Yleensä työehtosopimukset ovat voimassa niiden päätymisen jälkeen, kunnes uusi on saatu neuvoteltua. Syksyn kierroksella näin ei välttämättä tapahdu: teknologiateollisuuden työnantajajärjestöt ovat viestittäneet, että heitä eivät velvoita nykyisen työehtosopimuksen kirjaukset.

Nihkeältä näyttää

Salon mukaan työnantajajärjestöjen jääräpäisyys on vain lisännyt epävarmuutta alan yrityksissä etenkin, kun mitään varmuutta uuteen yhdistykseen liittyvien yritysten määrästä ei ole. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurta ryntäystä Teollisuuden työnantajiin ei ole ollut ainakaan toistaiseksi.

– Kun tilanne on mikä on, epävarmuutta pitäisi pikemminkin poistaa kuin lisätä. Tässä mielessä työnantajien tekemä tulkinta sopimusten jälkivaikutuksesta on käsittämätön, jopa edesvastuuton. Teknologiateollisuuden kaikissa 1 600 yrityksessä ei ymmärretä, millaisen ruutitynnyrin päälle heidät on pantu istumaan, Salo arvioi.

Hän painottaa jälkisuojalla olevan sekä yrityksille että niiden työntekijöille iso merkitys, jos uutta työehtosopimusta ei synny marraskuun loppuun mennessä. Työehtosopimusten raukeamisen myötä niissä sovitut asiat eivät ole voimassa, niiden nojalla tehdyt paikalliset sopimukset esimerkiksi työajan joustoista päättyvät ja niin edelleen.

– Yrityksissä siirrytään niin hyvässä kuin pahassa lain määrittämiin työsuhteen ehtoihin ja joustoihin. Monilla työpaikoilla on yhdessä sovittu työehtosopimuksiin nojaavista joustoista, jotka hyödyttävät sekä yrityksiä että työntekijöitä.

Salo huomauttaa, että joulukuun alussa yrityksiltä katoaa myös paikallinen neuvotteluosapuoli, kun luottamushenkilöjärjestelmä menee alta ja yrityksessä ei enää ole tuttua luottamushenkilöä.

– Ongelmia syntyy taatusti, ja aivan turhaan, kun voimassa olevien sopimusten jatkaminen ylimenokauden yli ei maksa yrityksille mitään, Salo sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on hankala etenkin Teknologiateollisuuden työnantajien ulkopuolelle jääville yrityksille. Työnantajan tekemän tulkinnan perusteella voimassa olevia työehtoja ei ole, ainoastaan lakiin kirjatut asiat. Salon mielestä on selvää, että yrityskohtaisia työehtosopimuksia ei synny ensimmäistäkään ennen joulukuun 1. päivää.

Työehtosopimuksia pitää puolustaa

Salo muistuttaa, että työehtosopimusten kautta tulevien, työntekijän elämän laatua ja taloutta parantavien asioiden lista on pitkä. Jos työehtosopimus lähtee alta ja työehdot jäävät voimassa olevan lainsäädännön varaan, muun muassa lomarahat häviävät, palkalliset sairauslomat lyhenevät eikä matkakorvausten maksaminenkaan ole päivänselvää.

– Yleissitovista työehtosopimuksista kannattaa pitää kiinni ja niitä puolustaa niin pitkään kuin mahdollista. Tämä koskee molempia osapuolia. Ne tuovat tasavertaisuutta saman alan yritysten välille.

Salo palaa Teknologiateollisuus ry:n keväällä tekemään päätökseen luopua valtakunnallisten työehtosopimusten sopimisesta ja jättää niiden neuvottelemisen uudelle yhdistykselle.

– On aivan päivänselvää, että nyt syntynyt tilanne on eri tuhansien työntekijöiden globaalille yritykselle kuin sadan hengen konepajalle, saati muutaman hengen yrityksille. Ne kulkevat monissa asioissa aivan omia polkujaan, Salo sanoo.

Hän veikkaa, että tosiasiallisesti aika harvat Teknologiateollisuuden 1 600 yrityksestä ovat tehneet päätöksen tästä mallista. Ainakaan suuri enemmistö yrityksistä ei ole tiennyt, mitä muutos voi tuoda tullessaan.