Työnantajat ovat valitelleet vuosia osaajapulasta. Kohtaanto-ongelmasta on toki merkkejä: joillakin aloilla tai alueilla työntekijät viedään käsistä eikä sopivia ehdokkaita tahdo löytyä työttömien joukosta.

Teknologiateollisuuden alojen ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöt näkevät rekrytointivaikeuksia hyvin tarkkaan rajatuissa tehtävissä. Näin on esimerkiksi suunnittelualalla Etteplanilla.

– Välttämättä jokaiseen projektiin, joka olisi tarjolla, emme pysty tarjoa- maan omasta henkilöstöstämme porukkaa. Se on yleensä hyvin spesifiä osaamista, missä se pula on, sanoo Etteplanin ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Ulla-Maija Kemppainen.

Samalta kuulostaa tieteellisiä instrumentteja valmistavalla Thermo Fisher Scientificillä, joka hakee ohjelmistokehittäjiä diagnostiikkalaitteiden kehittämiseen. Yrityksen ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Sami Mäki-Rahkola pitää avoimien työpaikkojen täyttämistä vaikeana ja näkee, että tilanne rasittaa henkilöstöä. Henkilöstö on kasvanut kahdessa vuodessa noin 900 työntekijästä 1 100:aan, ja avoimia työpaikkoja oli loppukesästä yli 40.

– Vaativimmat paikat voivat olla viikkoja, jopa kuukausia auki.

Ennakointi ehkäisee pulaa

Ohjelmistotalo Tieto-Evryn Tampereen ja Hämeenlinnan alueen luottamushenkilöllä ja yrityksen hallituksen varahenkilöstöedustajalla Jenni Tyynelällä on toisenlainen näkemys osaajapulasta yrityksessä.

– Päinvastoin, hiljattain Vaasaan perustettuun servicedeskiin on saatu hyvin paikallisia osaajia.

Työvoiman saatavuus varmistetaan vuosia etukäteen yrityksen strategiassa.

– Yritysten pitää ennakoida jo strategiavaiheessa, mitä kyvykkyyksiä se tarvitsee, ja säätää henkilöstön rekrytointia ja koulutusta sen mukaan. Näin osaamisvajetta voidaan ennaltaehkäistä.

Ovi käy yrityksissä kumpaankin suuntaan. Etteplanin Hyvinkään-toimipisteellä, jolla Kemppainen työskentelee, useat työkaverit ovat vaihtuneet. Hyvinkäällä työllistää muun muassa Etteplanin asiakas Kone, jolle osa on siirtynyt hommiin.

Siksi Etteplan järjestää rekrytointikampanjoita, tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja käyttää myös muita keinoja.

– Jos työntekijä suosittelee jotakuta meille töihin ja tämä palkataan, hän saa rekrytointipalkkion. Se on joinakin vuosina ollut tuhansiakin euroja, Kemppainen sanoo.

Palkkakilpailua vältetään

Tekniikan alan yritykset kertovat tarvitsevansa lisää tekijöitä mutta ovat monesti haluttomia nostamaan palkkoja osaajien houkuttelemiseksi. Esimerkiksi lähihoitajien palkkoja nostettiin kesällä pääkaupunkiseudulla useilla sadoilla euroilla ja täyttämistä vaille jääneet paikat saatiin täytettyä.

Palkkakilpailuun ei ole lähtenyt edes Etteplan, jossa palkat näyttävät suunnittelualan mittapuulla matalilta. Syynä on osittain se, että yritys rekrytoi paljon vastavalmistuneita, mikä madaltaa keskiansioita.

– Jos lähdettäisiin kilpailemaan palkalla, silläkin voisi olla vaikutusta, mutta en ole varma, olisiko se kestävää, Kemppainen pohtii.

Myöskään Thermo Fisher ei ole lähtenyt palkkakilpailuun, vaikka Mäki-Rahkola pitää sitä mahdollisena ratkaisuna. Hän korostaa kokonaisuuden eli muun muassa työterveyshuollon, tulosbonusten ja työilmapiirin merkitystä.

– Jos joku kaveri tulee meille pelkästään hyvän palkan perässä, hän lähtee heti, kun saa muualta paremman tarjouksen, Mäki-Rahkola päättelee.

Tiedolla työpaikkaa toiseen vaihtavia yritetään houkutella pysymään talossa esimerkiksi palkankorotuksen avulla.

Ohjelmoijat viedään käsistä

Etteplan hakee jatkuvasti uusia tekijöitä etenkin iot-puolelle, ohjelmisto- kehitykseen sekä robotiikan ja meka- niikan suunnitteluun. Avoimia työpaikkoja oli loppukesästä runsas 30 vajaan parintuhannen työntekijän yrityksessä. Yritys ennakoi liikevaihdon kasvua, joka kasvattaa samalla jonkin verran henkilöstöä.

Tiedolla taas työskentelee Suomessa noin 3 360 työntekijää. Liikevaihdon kasvutavoite on viisi prosenttia parina seuraavana vuonna, eikä se todennäköisesti onnistu ilman uusia rekrytointeja. Avoimia työpaikkailmoituksia oli loppukesästä vajaat 50, ja henkilöstö vaihtuu selvästi.

– Vaihtuvuus on muutaman prosentin luokkaa, mitä on pidetty yritysneuvoston kokouksessa normaalina, Tyynelä kertoo.

Työehdot houkuttelevat alalle

Teknologiateollisuuden alojen työehtosopimukset päättyvät marraskuun lopussa. Neuvottelukierroksen jännitystä lisää se, ettei ole vielä varmuutta yleissitovien työehtosopimusten syntymisestä. Yleissitovuus riippuu siitä, liittyykö Teknologiateollisuuden työnantajat ry -järjestöön yli puolet alan työntekijöistä työllistävistä yrityksistä.

Ainakin Etteplan ja Tieto haluavat alalle edelleen yleissitovan työehtosopimuksen. Kemppainen ja Tyynelä ovat sitä mieltä, että työehtosopimuksen tuoma vakaus ja reilut työehdot ovat keino pitää osaajia alalla.

– Työehtosopimusjärjestelmää purkamalla ei ainakaan saada lisää tekijöitä alalle, Tyynelä sanoo.

Sen sijaan Thermo Fisherin aikeista ei ollut vielä syyskuun loppupuolella tietoa. Mäki-Rahkola toivoo sopimusta.

– Uskon, että hyvällä työehtosopimuksella voi saada alalle uusia tekijöitä, mutta kuinka paljon, se on eri asia.

Ulkomaalaisia lähtee maasta

Kilpailu osaajista on kansainvälistä. Suomesta muuttaa Akavan vuoden 2018 selvityksen perusteella ulkomaille enemmän korkeakoulutettuja kuin ulkomailta muuttaa kotimaahan. Opetushallinnon vuoden 2019 tietojen mukaan ulkomaalaisista Suomen ammattikorkeakouluissa tekniikan alaa opiskelleista neljäsosa ja ict-alaa opiskelleista 16 prosenttia muutti ulkomaille vuoden kuluessa valmistumisesta.

Luottamushenkilöt pitävät työperäistä maahanmuuttoa tärkeänä Suomelle. Etteplanin Hyvinkään-toimistolla Kemppaisen silmien alla työskentelee osaajia monesta Euroopan ja Aasian maasta.

– Olemme saaneet ulkomailta mahtavia persoonia ja loistavaa osaamista, hän sanoo.

Myös Mäki-Rahkola pitää tärkeänä työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Hänen tiimiinsä on liitetty tarvittavia osaajia etänä esimerkiksi Irlannista.

Tyynelä suhtautuu maahanmuuton merkitykseen muita skeptisemmin.

– Jotkut asiakkaat vaativat, että palveluntarjoajalla on natiivi suomen kielen taito.

Maahan- ja maastamuuttomäärien perusteella näyttää siltä, etteivät teknologiateollisuuden alat houkuttele kovin hyvin sen paremmin suomen- kuin vieraskielisiäkään.