Autoalan digitalisaation eteneminen on saanut Geelyn, Daimlerin, Audin ja GM:n kaltaiset valmistajat hakemaan yhteistyökumppaneita Oulusta. Kehitystyöhön tarvitaan osaamista, jota alueelle on kumuloitunut telecom-alalta 40 vuoden aikana: langattomuutta, huippunopeaa tiedonsiirtoa, tietoturvaa, konenäköä, painettua elektroniikkaa, ohjelmistoja ja paljon muuta.

Yli 3 000 ihmistä Oulun seudulla työllistävällä autoteollisuusalalla on töissä kymmeniä, jos ei satoja ammattikorkeakoulusta valmistuneita insinöörejä.

Yksi heistä on Joonas Mustonen, joka työskentelee Symbiolla autojen tietoviihdejärjestelmien parissa.

– Insinöörityön tekeminen autoalalla on todella kiinnostavaa, varsinkin kun olen nuoresta saakka puuhaillut autojen parissa. Nyt teen sitä vähän puhtaammin sormin, Mustonen sanoo.

Liikkuvia ohjelmistoalustoja

Autoteollisuuden teknologiaan liittyvän liiketoiminnan kasvua ja kehitystä tukemaan on perustettu Oulun Automotive -klusteri. Business Oulun vetämän klusterin yritysten määrä on kasvanut reilussa puolessatoista vuodessa 42:sta lähes kolminkertaiseksi. Yrityksistä 60 toimii Oulun seudulla. Lisäksi klusteriin kuuluu noin 20 tutkimusorganisaatiota.

Alan digitalisaatiosta on nähty vasta jäävuoren huippu, sillä autoista ja liikkuvista työkoneista tulee jatkossa entistä enemmän liikkuvia ohjelmistoalustoja. Se avaa hyviä näkymiä yrityksille ja insinöörien työmahdollisuuksille myös Suomessa.

Autoalalla työskennelläkseen insinöörin ei tarvitse olla välttämättä erikoistunut autojen tai työkoneiden ohjausohjelmistojen, elektroniikan tai automaation kehittämiseen.

Oamkin informaatioteknologian yksikönjohtaja Eero Nousiainen kertoo, että automotivealan nousu ei ole vaikuttanut juurikaan ammattikorkeakouluopintojen sisältöihin tietotekniikan puolella.

– Tärkeintä silläkin alalla on perusosaaminen ohjelmistokehityksessä ja prosesseissa. Kun asenne ja motivaatio ovat kunnossa, insinööri pärjää kyllä teollisuudessa, Nousiainen sanoo.

Harjoittelun kautta töihin

Vuoden vaihteessa tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi valmistunut Mustonen suuntautui opinnoissaan laite- ja tuotesuunniteluun.

– Työnkuvani on infotainment- järjestelmän testausta ja testitulosten raportointia kehittäjille. Olen tietysti jatkuvasti tekemisissä kehittäjien ja toiminnallisuuksien kanssa esimerkiksi ilmastoinnin ohjaamiseen liittyvissä asioissa, Mustonen kertoo.

Nykyisin tietoviihdejärjestelmän käytettävyys vaikuttaa yhä enemmän siihen, minkälaiseksi auton käyttökokemus muodostuu.

– Sen voi toteuttaa monella tavalla. Paras lopputulos on sellainen, joka toimii käyttäjän näkökulmasta intuitiivisesti.

Mustosen työpaikka avautui Oamkin yritysyhteistyön kautta. Hän meni Symbiolle tekemään opintoihin kuuluvaa yritysprojektia kolmen muun opiskelijan kanssa. Lopulta kaikille neljälle löytyi yrityksestä työpaikka.

– Tein opinnäytteeni Symbiolle tietoviihdejärjestelmien testaamisesta.

Oamkin yritysyhteistyö saa häneltä paljon kiitosta. Opiskelijat tutustuvat työnantajiin tapahtumissa ja opintoihin liittyy paljon käytännön projekteja yritysten kanssa.

Mustonen näkee yritysprojektit hyväksi tavaksi päästä kiinni töihin.

– Siinä pääsee näyttämään osaamisensa paineettomasti. Kävin ensi alkuun juttelemaan Symbion pisteellä Maalisuora-tapahtumassa ja laitoin sitten hakemusta sisään.

It-alan yrityspäivä on muodostunut Oulussa jo perinteeksi. Maalisuorassa ovat mukana Oamkin informaatioteknologian yksikkö, Business Oulu ja Oulun Insinöörit.

Linnanmaalle kehitysympäristö

Oamkin ja Oulun yliopiston yhteiskampukselle Linnanmaalle rakennetaan parhaillaan huippuluokan testaus- ja kehitysympäristöä työkoneille ja ajoneuvoille. Siellä voi testata ja kehittää ajoneuvon tai työkoneen erilaisia voimalähderatkaisuja ja voimansiirtojärjestelmiä aina 56 tonnin kokonaispainoon saakka.

– Lisäksi luomme työkoneen lopullisesta käyttöympäristöstä virtuaalimallin, joka mahdollistaa kuljettajaa avustavien järjestelmien sekä autonomisten ohjaustoimintojen kehittämisen hallituissa laboratorio-oloissa, Jukka Säkkinen kertoo.

Hän toimii Oamkissa tekniikan ja luonnonvara-alan yksikön tki- päällikkönä.

– Suomi on vahva tekijä liikkuvien työkoneiden saralla ja testausympäristö vahvistaa entisestään niiden tutkimus- ja kehitystyötä.