Aika käy vähiin, jos ilmastonmuutokseen ei tartuta viimeistään nyt.
Aika käy vähiin, jos ilmastonmuutokseen ei tartuta viimeistään nyt.

Insinööriliitto tähyää

kestävään kehitykseen

Jo joitain vuosia Insinööriliitto on vähentänyt hiili- jalanjälkeään, mutta viimein on päästy kunnolla vauhtiin.

Jatkossa Insinööriliitto aikoo myös kompensoida jäljelle jäävän osuuden niin, että liitto on hiilineutraali ensi vuodesta alkaen. Liitto on leikannut päästöistään arviolta yli puolet, ja asiantuntijaorganisaationa jäljelle jäävät päästöt eivät ole kovin suuret.

Kysymys kuuluu, miksi liittoa kiinnostaa oma hiilijalanjälki tai ilmastovaikutukset laajemminkin.

Tekniikan alan menestys on Suomen elinehtoja, ja jatkuvasti selvemmältä näyttää, että kestävyys on tekniikan alan keskeisimpiä asioita jatkossa. Esimerkiksi työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuuden ry:n äskettäin ilmestynyt Osaamispulssi-julkaisu syventyy jatkossa alalle tärkeisiin osaamisalueisiin.

Niin kiertotalous kuin vähähiilisyys esiintyvät lähes poikkeuksetta alalle tärkeimmissä osaamisissa. Eikä ihme, kun miettii Suomen mahdollisia myyntivaltteja viennin saralla.

Suomi loistaa korkealla osaamisellaan; jos saamme kestävyysteemojen hallinnan osaksi tätä korkeaa osaamista, menestymme varmasti entistäkin paremmin.

Taloudellinen etu kannusteena

Jos aiemmat perustelut eivät vielä yksinään riitä, tutkimustiedon valossa näyttää myös siltä, että kaikki pärjäävät paremmin niin taloudellisesti kuin monin muin tavoin, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset saadaan pidettyä mahdollisimman pieninä.

Suomen teollisuus ja vienti tarvitsee kestävän kehityksen osaamista, mutta miten Insinööriliiton hiilineutraaliuus liittyy tähän?

On tärkeää, että jokainen organisaatio tekee oman osansa kestävän kehityksen puolesta. Lisäksi liitto haluaa myös omalta osaltaan tuoda aihepiiriä yhä enemmän esille. Insinööriliitto on tekniikan alalla näkyvä toimija, joten toiveena on, että oma toiminta muistuttaa muitakin kestävän kehityksen tärkeydestä tekniikan alalle ja Suomen taloudelle.

Liitto aikoo myös jatkossa tuoda entistä enemmän esiin aiheeseen liittyviä teemoja kaikessa toiminnassaan.

Aikataulu on ollut hidas

Suurin ongelma on kalenterissa, sillä olemme auttamattomasti myöhässä. Kestävän kehityksen olisi pitänyt olla osa osaamispalettia jo pitkään. Suomalaisenkin teollisuuden pitäisi laajamittaisesti soveltaa niin kiertotaloutta, vähähiilisyyttä kuin monia muitakin taitoja.

Tähän liittyvää osaamisia ja tietoutta pitää kehittää nyt niin ripeästi kuin suinkin kyetään. Kyseessä ei ole muutaman vuoden homma, joka valmistuttuaan on helppo ja kiinteä osa tekniikkaa. Koko yhteiskunnan täytyy vielä osaamisen kerryttämisen jälkeenkin yhdessä pystyä muuttamaan tapaa, jolla koko ala ajattelee tekemäämme työtä.

Vain koko alan yhteisellä toiminnalla voi esimerkiksi kiertotalous toteutua.

Liitto muiden kanssa yhteistyössä

Insinööriliitto kääntää edellä mainituista syistä huomiotaan enemmän kohti kestävää kehitystä, mutta yksin vaikutus jäisi vähäiseksi.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että koko ala on ymmärtänyt tarpeen kestävälle kehitykselle. Teemme oman osuutemme, jotta Suomi on jatkossakin tekniikan osaamisen ja kehityksen huippumaa.

Päästövähennyksiä enemmän ja nopeammin

Valtioneuvosto linjasi kantansa EU:n ilmastopaketin ehdotukseen taakanjakoasetuksen uudistamisesta syyskuun lopussa. Hallitus korostaa kustannustehokkuutta päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Suomelle esitetty päästövähennysvelvoite on kunnianhimoinen, mutta tiukka tavoite tukee samalla maan omaa tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

EU-komissio ehdottaa, että taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitetta kiristettäisiin koko EU:ssa 10 prosenttiyksiköllä eli nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Komissio ehdottaa Suomen velvoitteeksi 50 prosenttia, kun se nyt on 39 prosenttia. Uusi velvoite tarkoittaa, että päästövähennyksiä pitää löytää taakanjakosektorilla tähän asti suunniteltua enemmän ja nopeammin.

Ehdotuksen mukaan velvoitteet vaihtelevat eri jäsenvaltioilla 10 prosentista 50 prosenttiin. Velvoite perustuisi bruttokansantuote per capita -malliin, kuten nykyisinkin.

Joustojen rooli korostuu, kun velvoite kiristyy

Hallitus pitää hyvänä, että päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästövähennysvelvoitteita koskevan taakanjakoasetuksen soveltamisala säilyy pääpiirteissään nykyisenä.

– Tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti, hallitus kiittelee.

Komissio esittää kaikkien nykyisinkin käytössä olevien eri sektoreiden välisten ja sisäisten joustokeinojen säilyttämistä ja myös yhtä uutta joustoa. Suomen hallitus pitää joustojen roolia tärkeänä etenkin nyt, kun velvoite kiristyy.

Taakanjakoasetus on yksi paketin lainsäädäntöehdotuksista. Asetusta sovelletaan päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, eli muun muassa liikenteen, maatalouden ja rakentamisen päästöihin. Yhteensä EU:n taakanjakosektori vastaa 60 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä.

Voimassa oleva taakanjakoasetus sisältää jäsenmaille määritetyt prosentteina ilmaistut ja sitovat päästövähennysvelvoitteet vuosille 2021–2030.

Kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään pääosin suhteellisesti siten, että ne perustuvat asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin.

Lisäksi asetus sisältää muun muassa säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja säännöt jäsenvaltioiden käytettävissä olevista erilaisista joustokeinoista.

Teksti: Kirsi Tamminen