Keskeiset instituutiot pystyvät ottamaan kansalaisten tarpeet huomioon myös tulevaisuuden suurissa muutoksissa, uskovat 18–29-vuotiaat muita useammin.

Suomalaiset luottavat erityisesti perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Heikointa luottamus on poliittiseen päätöksentekoon, mediaan ja kirkkoon.

Hyvin toimeentulevilla ja korkeasti koulutetuilla on yleisesti korkeampi luottamus yhteiskunnan instituutioihin. Heikosti toimeentulevat ja vähemmän koulutetut luottavat vähemmän. He myös kokevat insti- tuutioiden toimivan harvemmin ihmisten parhaaksi.

– Ehkä alle 30-vuotiaat eivät ole vielä törmänneet instituutioiden kanssa, vaan todelliset kolarit tulevat vasta myöhemmin, arvioi Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes tutkimuksen tehneen E2 Tutkimus- paneelissa.

Tulokset selviävät E2 Tutkimuksen raportista. Työtä ovat tukeneet Suomen Kuntaliitto, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Työeläke- vakuuttajat TELA.

Perhe pitää pintansa

Selvityksen mukaan suomalaiset luottavat perheinstituutioon enemmän kuin muihin tarkasteltuihin instituutioihin. Perheen keskeisestä asemasta kertoo se, että luottamus on vahvaa iästä, asuinpaikasta tai koulutustaustasta riippumatta.

Perhe on pitänyt asemansa, vaikka perhekäsitys on monipuolisempi kuin aiemmin.

– Korona-aikana on arvostettu entistä enemmän sekä perheen että ystävien kanssa muodostettuja koronakuplia, Siimes pohtii.

Selvityksessä perehdyttiin myös suhtautumiseen korona-ajan ratkaisuihin. Valtaosa kansalaisista asettaa yhteisen hyvän ja turvallisuuden yksilönvapauden edelle ja kannattaa rajoitustoimia.

Haastatteluissa arvioitiin, että Suomessa yksilön oikeuksien vahva asema on vaikeuttanut korona-ajan välttämättömiä ratkaisuja.

Rajoituksia ei sinänsä koeta ongelmallisiksi, vaan kritiikki kohdistuu linjausten epäjohdonmukaisuuteen ja päätöksenteon hitauteen.

Vastakkainasettelut kyllästyttävät

Sekä nuoret että keski-ikäiset koulutustaustaan katsomatta ovat väsyneitä julkiseen kinasteluun ja vastakkainasetteluihin. Polarisaatiosta kannetaan huolta.

– Haastateltujen nuorten ja keski- ikäisten kuvaukset yhteiskunnan ilmapiiristä tulivat tutkijan iholle. Eritaustaiset suomalaiset kuvasivat spontaanisti, miten polarisaatio rikkoo Suomea, kertoo ohjelmajohtaja Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta.

Hänen mukaansa voimakas väsymys julkiseen kinasteluun vähentää ylipäätään kiinnostusta poliittiseen päätöksentekoon. Myös nuorten ja keski-ikäisten vahvat ja väheksyvät mielipiteet toisistaan heikentävät ilmapiiriä.

Riitely rikkoo maata

E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila on huolissaan koventuneesta keskusteluilmapiiristä.

– Mukava keskustelu ja väittely ovat hiipuneet. Samalla ihmiset vähentävät omaa tilaansa, hän sanoo.

– Liki puolet suomalaisista haluaa vetäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta, koska se on repivää. Etenkin nuoret ja naiset, sillä kritiikki on niin kovaa.

Hänen mielestään tilanteessa pahinta on sopeutua, jolloin kukin vain puhisee yksikseen.

Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman nosti esille paneelissa, kuinka 2000-luvun konsensushyrinän rinnalle kaivattiin erimielisyyttä esimerkiksi poliittisten puolueiden välille.

– Nyt sitä on.

Hänen mielestään median ei pidä palkita sosiaalisen median vihapuheesta, vaan otettava rohkeampia painotuksia kohti oikeita ongelmia kulttuuristen taisteluiden sijaan.

Ohjelmajohtaja Simonen sanoo, että tutkimus ei anna vahvistusta sille, että nuoret olisivat erityisen kriittisiä tai pettyneitä hyvinvointiyhteiskuntaan; viesti on pikemminkin päinvastainen.