– Arene pienenä järjestönä kaipaa yhteistyökumppaneita. Mitä enemmän meillä on yhteinen ääni, sitä parempi, sanoo Ida Mielityinen.
– Arene pienenä järjestönä kaipaa yhteistyökumppaneita. Mitä enemmän meillä on yhteinen ääni, sitä parempi, sanoo Ida Mielityinen.

Ammattikorkeakouluille lisää tunnettavuutta

Tuore toiminnanjohtaja haluaa näyttää yhteiskunnalle, miten Suomi voi hyötyä entistä enemmän ammattikorkeakoulujen tuottamasta osaamisesta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenessa aloitti elokuussa uutena toiminnanjohtajana valtiotieteiden maisteri Ida Mielityinen. Ylioppilaskuntapolitiikan kautta hän päätyi koulutuspolitiikan pariin. Valmistumisen jälkeen muutamia vuosia vierähti parissa eri työpaikassa, kunnes hän aloitti Insinööriliiton sisarjärjestössä Tekniikan akateemiset TEKissä.

Seuraava etappi oli Akava, jossa hän työskenteli kymmenkunta vuotta. Työpaikan vaihto oli edessä, kun Arenesta kysyttiin, onko Mielityisellä kiinnostusta toiminnanjohtajan tehtäviin.

– Saman tien vastasin, että kyllä.

Hän on aina kokenut tärkeäksi, että työssä on näkökulma yhteiskunnan, hyvinvoinnin ja talouden kokonaisuuteen.

– Ammattikorkeakoulukentän potentiaalin näkeminen ja hyväksi käyttäminen ovat vähän jääneet katveeseen. Oli täysin selvää, että tämän puolesta olen valmis puhumaan, sillä kentällä on valtavasti potentiaalia Suomen näkökulmasta.

Kummallakin sektorilla paikkansa

Mielityisellä on aiemmalta työural- taan kokemusta tiedekorkeakoulukentästä. Hänen mielestään tiedekorkeakoulut eroavat ammattikorkeakouluista aivan perustavanlaatuisesti. Kummallakin on oma, aivan selkeä profiilinsa.

– Toisella sektorilla on satojen vuosien historia, toinen on nuori sektori, noin kolmikymppinen Suomessa.

Ammattikorkeakoulut ovat murto-osalla ajasta ja resursseista huolimatta rakentaneet omat tapansa toimia korkeakoulujen toisena sektorina. Ammatillisen polun heikkous näkyvyyden, tunnettavuuden ja arvostuksen suhteen näkyvät. Tätä Mielityinen haluaa parantaa.

– Miten saadaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö palvelemaan vahvasti toisena tekijänä suomalaista yhteiskuntaa.

Muille tulkkina amk-asioissa

Mielityinen määrittelee Arenen tehtäviksi ammattikorkeakoulujen edunvalvonnan ja omista asioistaan tulkkina olemisen muulle yhteiskunnalle. Yksi osa-alue on kansainvälinen edunvalvonta ja yhteistyö.

– Olemme alusta kehittämiselle, yhteistyölle ja vuorovaikutukselle erilaisissa verkostoissa.

Hänen tehtäviään ovat muun muassa yleinen tunnettavuuden ja tekemisen vahvistaminen siitä, mitä ammattikorkeakouluissa tehdään, etenkin TKI-työ.

Toiminnanjohtaja muistuttaa, että työhön kuuluu myös valtavan koulutusvastuun näkyväksi tekeminen. Ammattikorkeakouluista valmistuneet pitävät Suomen pyörät pyörimässä.

Tutkintoa kohden rahat hiipuneet

Edellisillä hallituskausilla ammattikorkeakouluja on kohdannut valtavat rahoitusleikkaukset.

– Ammattikorkeakoulututkinnon hinta on puolittunut 10 vuodessa, ja se ei voi olla näkymättä, Mielityinen sanoo.

Hän hämmästelee, että kuinka hyviä henkinen ilmapiiri ja kyvykkyys ovat verrattuna siihen, miten hankalat vuodet taloudellisesti ovat takana ja tutkintomäärät ovat kasvaneet neljänneksellä viimeisen neljän vuoden aikana.

Ammattikorkeakoulujen vahvuuksina toiminnanjohtaja mainitsee muun muassa työelämästä tulevien opettajien työelämäkokemuksen ja digitaalisen pedagogiikan kehittämisen.

Ammattikorkeakouluissa opiskelleet insinöörit valmistuvat käytännönläheiseen työelämään. He omaksuvat tietoon perustuvaa taitoa eikä ainoastaan teoreettista tietoa.

– Ammattikorkeakoulutukseen kuuluu työelämäsivistys eli valmiudet työelämälähtöiseen työskentelytapaan ja verkostoitumiseen sekä verkostomaiseen työotteeseen. Omaa osaamista jaetaan sekä sitä annetaan yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.

TKI-oppijuudessa on kehitettävää

TKI-toiminta voi kasvaa potentiaaliinsa, kun vahvistetaan sen omaa pysyvää rahoitusta, Mielityinen arvioi.

– Jotta siitä tulee jokaisen valmistuvan valmiuksia, kaikkien opiskelijoiden on päästävä TKI-hankkeisiin.

Toimintaa pitää tehdä yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa sekä sen on oltava kansainvälisesti arvioituna korkealaatuista ja kilpailukykyistä.

Toinen haaste ammattikorkeakouluille on jatkuvan oppimisen kasvu.

– Miten voidaan varmistaa, että kaikki työikäiset korkeakoulutetut pysyvät koko pitkän työuransa ajan järjestelmällisen ja jatkuvan oppimisen piirissä, Mielityinen kysyy.

– Se on kuitenkin kilpailukyvyn ja globaalin kilpailun vauhdissa pysymisen ykkösasia.

Koko ikäluokka koulutetaan, mutta kun pitää löytää rahoitusta tai järjestää kustannustehokkaasti osaamisen kehittämistä, se on Mielityisen mukaan tuskallista.

– Osa organisaatiosta kouluttaa ja pitää työntekijöidensä osaamisesta huolta, ja osa yksilöistä pitää omasta osaamisestaan huolta. Yhteiskuntana ei varmisteta, että kaikilta tämä onnistuu.

Aiheeseen liittyviä nostoja voi seurata somessa tunnisteella #AMKasiaa.Aiheeseen liittyviä nostoja voi seurata somessa tunnisteella #AMKasiaa.