Euroopan laajuisesta yritysneuvostotoiminnasta on säädetty direktiivillä. Se velvoittaa työnantajaa tiedottamaan ja kuulemaan työntekijöitä yritystä koskevista ylikansallisista asioista, kuten yrityksen taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista sitä varten perustetussa neuvotteluryhmässä.

It-alan palveluja tarjoava CGI on globaali yritys, jolla on toimintaa noin 20 Euroopan maassa. Sen eurooppalaisessa yritysneuvostossa on edustettuina EU-maissa työskentelevä henkilöstö. Lisäksi mukana on CGI:n yritysneuvostoa koskevan peruskirjan mukaisesti myös EU:n ulkopuolisia maita kuten Norja ja Iso-Britannia.

Jokaisella yrityksen maalla, jossa työskentelee yli 50 henkeä, on oikeus saada edustus EWC-pöytään.

– Ranskalla on kaksi edustajaa. Se on suurin CGI-maa, kertoo EWC:n puheenjohtaja Jari Nevalainen.

Ranskassa on yli 11 000 työntekijää; Suomessa heitä on noin 3 700.

Roima kokemus eurooppalaisista

Asiantuntijana CGI:n Joensuun toimipisteellä työskentelevä Nevalainen on ollut Suomen edustajana EWC:ssä toistakymmentä vuotta. Kaksi vuotta sitten hänet valittiin puheenjohtajaksi.

Nevalaisen EWC-toiminta jakautuu ohjausryhmään ja varsinaisiin kokouksiin. Puheenjohtajan lisäksi ohjausryhmään kuuluvat varapuheenjohtaja ja sihteeri sekä johdon edustaja. He valmistelevat kokoukset ja kokoontuvat kuukauden välein.

Virallisia kokouksia pidetään puolivuosittain. Vakiintuneen käytännön mukaan ne ovat kolmepäiväisiä. Ensimmäisenä päivänä kokoontuvat EWC-edustajat keskenään, ja toisena päivänä mukaan liittyy yrityksen johto.

– Kolmantena päivänä vedetään kokousasiat yhteen, suunnitellaan seuraavaa ja katsotaan, mitä jäi työlistalle, Nevalainen kuvailee.

CGI:ssä työkielenä on englanti. Se helpottaa toimintaa EWC:ssä, kun kokoustamisen ohella edustajat keskustelevat keskenään tauoilla ja illallisilla. Päivät ovat pitkiä.

Tänä vuonna kummatkin kokoukset on käyty Teamsin välityksellä. Lisäksi pidetään ylimääräinen kokous, jotta saadaan pidettyä keskustelua yllä.

– Keskustelut ovat olennainen osa kokouksia, Nevalainen sanoo.

Koronaviruspandemia rajoittaa niitä, minkä tähden hän painottaa, että normaaliaikoina kokoukset on pidettävä kasvokkain. Kokoontumiset ovat vaihtelevasti eri maissa ja kaupungeissa.

Kysymyspatteristolla kohti teemoja

Ennen kokouksia ohjausryhmä lähettää kyselyn paikallisille yhteistoimintaneuvottelukunnille, jotka vastaavat maakohtaisesti. Ohjausryhmä pyr- kii nostamaan vastauksista yleisiä teemoja.

Samat asiat toistuvat maasta toiseen, ja kokouksissa kuitenkin yritetään nousta yleisemmälle tasolle. Oman maan epäkohdat käsitellään omassa maassa. Eurooppa-tasolla tavoite on keskittyä muutoksia tai kehittämistä vaativiin asioihin.

– Jos kaikki esittävät vain maakohtaisia asioita, keskustelu ei johda mihinkään, Nevalainen huomauttaa.

Puheenjohtaja arvioi johdon kanssa käytävän keskustelun sujuvan ansiokkaasti. Yhteisenä päivänä edustajat saavat katsauksen konsernin taloudellisesta tilanteesta.

Käsittelyssä ovat myös erilaiset teemat, jotka voivat koskea muun muassa hr-asioita tai turvallisuutta. Mukana on myös edustettuna ylin johto paikan päällä tai videon välityksellä.

– EWC-työ saa uskottavuutta, kun olemme yhteydessä pääjohtajaan, Nevalainen kertoo.

Molemmin puolin arvostusta

Sekä henkilöstö että johto näkevät EWC-työn tarpeellisena. Työstä on tullut elimellinen osa yhteistoimintaa.

– Se toimii aidosti vaikutuskanavana, Nevalainen arvioi.

Hänen mukaansa työn arjessa vaikutukset eivät välttämättä näy heti EWC-kokouksen jälkeen, vaan kokouksissa käsitellyt asiat näkyvät puolen tai vuoden viiveellä.

CGI:n johtamisen aikajänne on pidempi kuin kvartaali, vaikka onkin pörssiyritys. Nevalainen arvostaa jatkuvuutta.

– Ei tämä mikään turvasatama ole, mutta yritys on pystynyt selviytymään kohtuullisen hyvin suhteessa markkinoiden heilahteluihin ja globaaliin koronatilanteeseen.

Puheenjohtajana Nevalaisen tarkoitus on saada entistä tehokkaammin eri liiketoimintayksiköiden ja maiden ääntä kuuluviin.

EU-direktiivin mukaan EWC-pöydässä on edustettuina maat. CGI on kuitenkin jakautunut strategisiin bisnesyksiköihin. Esimerkiksi Suomi kuuluu samaan yksikköön Puolan ja Baltian maiden kanssa.

– Meillä ei maat tee päätöksiä, vaan bisnesyksiköt. Konserniraja kulkee yli maan rajojen, mutta EWC ei, puheenjohtaja kertoo yhteensovittamisen hankaluudesta.