Palaneen käry leijuu hallissa, ja noki värjää pinnat katosta lattiaan. Kellertävän hohtoiset kipinät räiskyvät pään yläpuolella ja satavat hiipuen lattialle. Lämpö hohkaa kasvoille.

– Kipinät syntyvät siitä, kun sulatusuunista kaadetaan valurautaa kuumanapitouuniin, selittää suunnittelija Harri Rajahalme Componenta Castingsilta.

Karkkilassa yrityksessä valetaan maatalouskoneen osia. Yritys valmistaa osia ajoneuvoihin, kuorma-autoteollisuuteen sekä maatalous- ja metsäkoneisiin. Liukuhihna kuljettaa noin eurolavan kokoisia kehiä, joiden sisään puristetaan hiekasta ja sidosaineista muotti. Sen sisään pakataan hiekasta keerna, joka varaa tilan valun ontoille kohdille.

Muotti suljetaan, ja valukone kaataa muotin aukosta sisään sulaa valurautaa. Ilmaan pöllähtää oranssia savua. Muotti jäähdytetään ja lopulta puretaan. Syntynyt osa teräskuulapuhalletaan, maalataan, tarkastetaan ja pakataan lähetettäväksi.

Juuri näitä muotteja ja keernoja Rajahalme suunnittelee työkseen. Se vaatii tuotantoprosessin käytännön tuntemista, jotta muottien valmistus onnistuu ja keernat pysyvät ehjinä.

– Tekemällä oppii, Rajahalme sanoo ja koputtelee sivuun heitetyn keernan lohjennutta kylkeä.

Koski virtaa kaupungin läpi

Karkkilan kaupunki on rakentunut valimon ympärille. Valimo levittäytyy Pyhäjärvestä laskevan Myllykosken varteen. Componenta Castingsin rakennusten vieressä komeilee vuonna 1823 valmistuneen Högforsin masuunin jäljitelmä, joka toimii museorakennuksena.

Myös toimiva valimo on vanha ja suojeltu. Iän näkee muun muassa toisiinsa kiinni kasvaneista tiilihalleista ja epätasaisista lattioista.

Tuotekehitysinsinööri Rajahalme aloitti suunnittelijana kymmenen vuotta sitten. Tänä aikana automaatio on lisääntynyt, valujen koot ovat kasvaneet ja osista on tullut entistä hienopiirteisempiä 3d-mallinnuksen ansiosta.

– Meillä on tietotaito monimutkaisten valujen tekoon ja automaattinen valukone.

Componenta Castings on kaupungin suurin yritys. Karkkilassa yrityksessä työskentelee noin 200 henkeä, joista kymmenkunta on insinöörejä. Viime vuosina työntekijämäärä on hieman laskenut, ja yhtiön tulos on ollut tappiollinen.

Toinen kaupungin suurista yrityksistä on Sew Industrial Gears, joka työllistää noin 160 henkeä. Sew muutti viisi vuotta sitten vanhalta ruukkialueelta uusiin tiloihin. Vapaiksi jääneissä tiloissa toimii nykyään useita yrityksiä ja julkisia palveluita. Tehdasalueella raikuu päiväkotilasten ääniä.

Koodari saa heti paikan

Kaupungin uudemmalla, kakkostien tuntumassa sijaitsevalla teollisuusalueella toimii älykästä ja energiaa säästävää valaistusta kehittävä Helvar. Yksikönjohtaja Kimmo Kallio kertoo, että haussa on sulautettujen järjestelmien osaajia muun muassa lediajurien ohjelmoimiseen. Tänä vuonna vajaan 130 hengen yritykseen on palkattu jo pari uutta koodaria. Kallio tietää, mikä houkuttelee tulijoita.

– Helvar on sopivan kokoinen yritys. Kun tuotekehitysyksikössä on alle 20 henkeä, siellä pääsee tekemään monipuolisesti asioita. Täällä porukka viihtyy, ja työsuhteet ovat pitkiä.

Kallio itse on tietotekniikan insinööri ja työskennellyt yrityksessä eri tehtävissä 31 vuotta. Hän asuu samassa kaupungissa.

– Asumiskustannukset ovat Karkkilassa eri tasolla kuin pääkaupunkiseudulla, ja täällä pääsee nopeasti töihin, kotiin ja kauppaan. Ympäröivä luontokin on upea.

Helvarin liikevaihto on laskenut viime vuosina, mutta tulos on parantunut. Koronapandemiasta huolimatta yritys odottaa kasvua langattoman teknologian toimialalla.

Kaupunki hakee kasvua

Uudenmaan reunalla, Helsingistä 67 kilometrin päässä sijaitseva Karkkila tavoittelee lisää asukkaita ja työpaikkoja. Asukkaiden määrä on laskenut huippuvuosista viidelläsadalla nykyiseen 8 700:aan.

– Ihmiset eivät tule enää vain työpaikkojen perässä. Tarvitaan myös tapahtumia ja tekemistä, sanoo kaupunginjohtaja Tuija Telén.

Työllistäjiä kaivataan kipeästi. Kakkostielle paistaa kyltti, joka ilmoittaa tehtaan olevan myynnissä. Kysymys on Fazerin ksylitolitehtaasta, jonka lopettamisesta yhtiö käy yt-neuvotteluita. Keskustassa puolestaan nököttää liikerakennus, jonka ikkunoissa viipyy yhä seitsemän vuotta sitten konkurssiin menneen Tiimarin logo.

Telén sanoo yritysten kärsivän osaajapulasta, minkä vuoksi kaupunki aloitti tänä syksynä Forssan ammatti-instituutin toteuttaman kone- ja tuotantotekniikan ammatillisen perustutkinnon opetuksen. Osaamisen kasvu vetää puoleensa yrityksiä. Telén viittaa Tampereeseen, josta Microsoft lopetti tuotekehityksensä vuosia sitten.

– Kaupungille ei käynytkään huonosti, niin kuin pelättiin, vaan osaajat houkuttelivat sinne uusia yrityksiä, kuten Intelin.

Yritysten menestys yhdistää

Karkkilan kunnanvaltuustossa on ollut kaudesta toiseen maan mittakaavassa poikkeuksellisen vahva vasemmiston edustus. Nykyään Vasemmistoliitolla ja Sdp:llä on yhteensä 17 valtuuston 35 paikasta.

– Kaikilla puolueilla on yhteinen ymmärrys siitä, mikä on edellytys kaupungin kasvulle: yritysten menestyminen, Telén vakuuttaa.

Työläiskaupungin leima on vahva, ja kaupunkiin halutaan valmistavaa teollisuutta ja ammatillisia osaajia.

– Me viihdymme työn kaupungin imagossamme aika hyvin. Kun työpaikat ovat suorittavia, eniten on pulaa kädentaitajasta. Totta kai tuotekehityksessä on jonkin verran korkeakoulutettujen tarvetta, Telén summaa.